Sipoonkorven kävijätutkimus 2009
Sipoonkorpi (7 200 ha) sijaitsee Etelä-Suomen läänissä, Itä-Uudellamaalla, Vantaan ja Helsingin kaupunkien ja Sipoon kunnan mailla ja on osa pääkaupunkiseutua ympäröivää viherkehää. Tutkimusalue käsittää yhtenäisen, teiden rajaaman metsä- ja viljelysmaiden muodostaman luonnonsuojelullisesti arvokkaan kokonaisuuden, johon kuuluu valtion luonnonsuojelualueen (noin 1 800 ha) lisäksi kuntien ja yksityisten omistamia alueita.
Sipoonkorvessa toteutettiin kävijätutkimus huhti-lokakuussa 2009. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää alueen kävijärakenne, kävijöiden harrastukset, käytön alueellinen ja ajallinen jakautuminen, kävijätyytyväisyys ja virkistyskävijöiden rahankäytön paikallistaloudelliset tulo- ja työllisyysvaikutukset. Tutkimuksen tuloksia käytetään hyväksi alueen hoidon ja käytön suunnittelussa.
Sipoonkorven käyntimäärä valtion mailla on noin 35 000. Vastaajista 61 % vieraili alueella elo-syyskuussa. Kävijät liikkuivat eniten Sipoonkorven länsiosassa muun muassa Bisajärven ympäristössä ja Kalkkiruukin luontopolulla sen lähimaastossa. Toiseksi suosituin alue oli pohjoinen Hindsbyn metsä. Valtaosa kävijöistä saapui autolla. Julkiset liikenneyhteydet Sipoonkorpeen kaipaavat kehitystä; yksikään kävijöistä ei saapunut julkisilla kulkuvälineillä.
Sipoonkorpi on lähiseudun asukkaille tärkeä virkistyskohde. Vastaajista 95 % asui Vantaalla, Helsingissä, Sipoossa tai Keravalla. Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta vastaajat olivat päiväkävijöitä. Seurue koostui tyypillisesti oman perheen jäsenistä tai ystävistä. Vastaajien keski-ikä oli 47 vuotta. Tärkeimmät syyt käynnille Sipoonkorvessa olivat luonnon kokeminen, rentoutuminen, henkinen hyvinvointi sekä pääsy pois melusta ja saasteista. Kävijät kehuivatkin vuolaasti Sipoonkorven luontoa ja retkeilymahdollisuuksia. Suosituimmat harrasteet sekä naisilla että miehillä olivat sienestys, marjastus, kävely ja koiran kanssa ulkoilu. Kävijöiden rahankäytön kokonaistulovaikutus vuonna 2009 oli 37 000 euroa ja työllisyysvaikutuksia ei ollut.
Sipoonkorven palvelurakenteet ovat toistaiseksi melko vaatimattomia ja vähäisiä, mikä näkyi tuloksissa: kävijät arvioivat palveluiden ja rakenteiden laadun olevan keskinkertaista tai melko huonoa. Polkujen ja muiden reittien määrään oltiin melko tyytyväisiä, mutta suurin osa kaipasi lisää merkittyjä reittejä, opasteita ja viitoituksia. Lisäksi erityisesti nuotiopaikkoja ja käymälöitä toivottiin lisää. Roskattoman retkeilyn periaatteista olisi syytä tiedottaa alueella näkyvästi.
Kävijöistä reilu puolet toivoo, että Sipoonkorpea kehitetään virkistysalueena ja sen palvelutarjontaa lisätään. Toisaalta osa pitää nykytilaa sopivana ja vastustaa esimerkiksi reittien, opasteiden ja rakenteiden lisäämistä. Ylipäätään kävijät toivoivat, että alueen erämainen luonne säilyisi kehittämisestä huolimatta. Sipoonkorven kansallispuistoa kannatti 73 % vastanneista. Sipoonkorven keskeisen sijainnin lisäksi kansallispuiston perusteltiin suojelevan aluetta rakentamispaineilta, turvaavan arvokkaan luonnon säilymisen sekä nostavan alueen arvostusta.
