Teijon retkeilyalueen kävijätutkimus 2008

Teijon retkeilyalue sijaitsee meren äärellä Varsinais-Suomessa, Perniön kunnassa (1.1.2009 alkaen Salon kaupungissa). Sen kokonaispinta-ala on noin 26 km². Tutkimusalue käsitti lisäksi retkeilyalueen välittömässä läheisyydessä olevat Sahajärven (26 ha), Punassuon (297 ha) ja Hamarinjärven (419 ha) luonnonsuojelualueet. Teijon retkeilyalueella on monipuolisen luonnossa virkistäytymisen lisäksi mahdollisuus tutustua myös mielenkiintoiseen rautaruukkihistoriaan. Alueen käyntimäärä oli tutkimusvuonna 2008 noin 75 000.

Teijon retkeilyalueella tehtiin kävijätutkimus huhti-syyskuussa 2008. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää alueen kävijärakenne, kävijöiden harrastukset, käytön alueellinen ja ajallinen jakautuminen, kävijätyytyväisyys ja virkistyskävijöiden rahankäytön paikallistaloudelliset tulo- ja työllisyysvaikutukset. Tutkimuksen tuloksia käytetään hyväksi alueen hoidon ja käytön suunnittelussa.

Vastaajista 31 % saapui Teijon retkeilyalueelle heinäkuussa. Suosituin vierailukohde oli Matildanjärvi. Muita käyntikohteita olivat muun muassa luontotalo, Puolakkajärvi ja Jeturkasti. Vastaajien keski-ikä oli 44,5 vuotta. Ulkomaalaisten osuus oli vain 5 %. Suomalaisia vierailijoita tuli eniten pääkaupunkiseudulta (25 %) ja retkeilyalueen lähialueelta (20 %). Päiväkävijöitä oli hieman enemmän kuin yöpyjiä. Päiväkävijät viipyivät alueella keskimäärin neljä tuntia ja yöpyjät noin 2,5 vuorokautta.

Tärkeimpiä syitä alueelle saapumiseen olivat maisemat, luonnon kokeminen ja rentoutuminen yhdessä oman seurueen kanssa. Suosituimmat harrasteet retkeilyalueella vierailtaessa olivat kävely, luonnosta nauttiminen ja luonnon tarkkailu. Selkeitä sukupuolten välisiä eroja ei ollut. Miehet harrastivat kuitenkin retkeilyalueella kalastusta useammin kuin naiset.

Kävijöiden odotukset täyttyivät parhaiten luonnonympäristön osalta. Palveluiden kohdalla oltiin tyytyväisimpiä pysäköintipaikkoihin, polkuihin sekä tulentekopaikkoihin ja laavuihin. Metsähallituksen palveluista kritiikkiä saivat osakseen polttopuut tuvilla ja huolletuilla tulipaikoilla, yleisökäymälät sekä erityistarpeiden huomiointi. Lisäksi kritiikkiä sai alueen jätehuollon toteutus ja ohjeistus. Oletettavaa on, että kaikki kävijät eivät olleet sisäistäneet alueella noudatettavia roskattoman retkeilyn periaatteita, tai niistä ei ollut tiedotettu tarpeeksi hyvin. Kokonaisuudessaan palvelujen määrään ja laatuun oltiin tyytyväisiä.

Kävijöiden rahankäytön kokonaistulovaikutus vuonna 2008 oli 3,8 miljoonaa euroa ja kokonaistyöllisyysvaikutus 46 henkilötyövuotta. Niiden kävijöiden, joille Teijon retkeilyalue oli matkan ainoa tai tärkein kohde, tulovaikutukset ovat tästä 1,7 milj. € ja työllisyysvaikutukset 21 htv.

Vapaamuotoisten vastausten perusteella kävijät kaipaavat selkeämpiä opasteita reiteille, parannusta polttopuuhuoltoon sekä Teijon luontotalon aukioloaikojen pidentämistä ja palvelujen lisäämistä. Osa toiveista kohdistui selkeästi asuntovaunuilijoiden ja -autoilijoiden tarpeisiin. Teijon retkeilyaluetta kehuttiin maisemiltaan kauniiksi ja lähellä olevaksi luontokohteeksi.