Urho Kekkosen kansallispuiston kalastus- ja retkeilyselvitys 2008
Kyselytutkimuksen tavoitteena oli selvittää Urho Kekkosen kansallispuiston alueen kalasaalista ja retkeilykäyttöä sekä kalastajien mielipiteitä kalastussäännöistä, kalakantojen tilasta, retkeilystä, retkeilypalveluista ja -rakenteista sekä asiakaspalvelusta. Kysely tehtiin Metsähallituksen kalastusluvan vuonna 2008 Urho Kekkosen kansallispuistoon lunastaneille. Saatua palautetta käytetään puiston hoidon ja käytön suunnittelussa. Puiston kalavesien hoito ja kalastuslupien myöntäminen perustuvat kalojen luontaiseen lisääntymiseen.
Suurimmat saaliit saatiin Suomujoelta ja Luttojoelta. Suosituimmat lähtöpaikat kansallispuistoon sijaitsevat lähellä näitä jokia. Luttojoelle lähdetään yleensä Raja-Joosepista tai Kuutuan metsäautotien varrelta, Suomujoelle mennään yleensä Aittajärveltä.
Saaliin määrä oli vähäinen verrattuna jokivesien pinta-alaan ja niiden kalantuottokykyyn. Kalastajien saaliin määrä ja jakautuminen vahvistavat Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen 2000-luvulla saamia tutkimustuloksia, joiden mukaan Lutto- ja Suomujokien taimenen poikastuotantoalueet ovat vajaatuotossa, emokalojen määrä on vähäinen ja osa poikastuotantoalueista on tyhjillään.
Uudessa kalastussäännössä tulisi harkita edelleen kalastusaikojen lyhentämistä ja rauhoitusalueiden lisäämistä ainakin Lutto- ja Kulasjoissa. Taimenkantaa tulee seurata edelleen tiiviisti ja tarvittaessa rajoittaa lupien myöntämistä.
Kalastusluvissa ja niihin liittyvissä lupaehdoissa pitäisi lisätä tiedotusta alamittojen ja saaliskiintiön perusteista ja niiden noudattamisen tärkeydestä. Tuulomajoen vesistön kalakantojen hoito perustuu kalojen luontaiseen lisääntymiseen ja kalastuksen säätelyyn. Kalaistutuksia ei siten tulla suorittamaan. Mikäli kalakannat katsotaan uhanalaisiksi, kalastusta joudutaan rajoittamaan entisestään.
Useimmat retkeilijät käyttävät yöpyessään omia telttojaan ja hyödyntävät kiinteistä rakenteista tulipaikkoja ja jätehuoltoa. Myös laavut, joita saa käyttää vapaasti, olivat suosituimpien palvelujen joukossa. Yleisesti ottaen kävijät olivat tyytyväisiä puistoon, jonka erämaisuus houkuttelee, ja siksi osa ei kaivannutkaan lisärakenteita. Lapsiperheille ja liikuntaesteisille kulkijoille kaivattiin helppoa, esteetöntä retkikohdetta. Parannusta toivottiin jokien ylityspaikkojen rakenteisiin. Muut kehittämisehdotukset koskivat lähinnä teiden parannusta tai parempaa hoitoa.
Urho Kekkosen kansallispuiston perusajatus on säilyttää puisto mahdollisimman luonnontilaisena. Rakenteiden nykyistä määrää ei ole tarkoitus lisätä eikä merkitä enempää polkuja tai hiihtoreittejä. Laatua voidaan parantaa, mikäli siihen osoitetaan resursseja. Puiston läheisyydessä sijaitsevilla kalastuskohteilla tai retkeilyn kannalta sopivilla paikoilla ei ole rakenteita. Luttojoen varrella sijaitsevan laavu- ja tulipaikan tapaisille helposti saavutettaville rakenteille olisi tarvetta esim. Luttojärvellä, Aittajärvelle menevän Kuutuan metsäautotien varrella.
