Váhčira meahcceguovllu dikšun- ja geavahanplána
Meahcceguovlolága (62/1991) mielde Meahciráđđehus lea dahkan Váhčira meahcceguovllu dikšun- ja geavahanplána, mainna geahččalit seailluhit guovllu meahcceguovloiešlági, dorvvastit luondduealáhusaid ja dorvvastit sámekultuvrra ja ovddidit luonddu máŋggabealat anu ja dan vejolašvuođaid.
Meahcceguovllu dikšuma ja geavaheami čuovvuma várás árvaluvvo bissovaš proseassa bissovažžan oaivvilduvvon mearrádusaid sadjái. Dát oaivvilda dan, ahte plána galgá sáhttit dárkkistit 10–15 jagi gaskkaid dahje dávjjitge, ja dát dárkkisteapmi galgá dáhpáhuvvat oassálasti plánema prinsihpa vuođul. Goittotge plána váldoprinsihpat leat oaivvilduvvon nu bissovaš mearrádussan go vejolaš.
Váhčira meahcceguovlu lea Suoma viđadin stuorámus lágasmearriduvvon meahcceguovlu, man viidodat lea lagabui 156 000 hektára. Váhčira meahcceguvlui lea viehka váttis beassat. Sivvan dasa, ahte dat lea nu boaittobealde lea vuosttažettiin Anarjávri guhkes vuonaidisguin, Norgga ja Ruošša rájit, váttislágan eatnamat ja geainnuhisvuohta.
Váhčira meahcceguovlu gullá buorre muddui beahcevuovdeavádahkii. Meahcceguovllu máttageahčen, Kessis, beahcevuvddiin leat 1920-logus čuhppojuvvon eret stuorámus muorat ng. čoakkildančuohppamiin. Muoradahkii ja dan dikšumii ja geavaheapmái guoskevaš vuovdedoallu -logu čuoggá birasministeriija ii nannen dan hámis, muhto teavstta sadjái boahtá dikšun- ja geavahanplána beivenčuvvosa ođđa árvalus. Árvalusas buktojuvvo ovdan ahte Váhčira meahcceguovllus ii čuhppojuvvo iige vuvdojuvvo muorra vuovdeindustriija dárbbuide. Ruovttudárbomuora sáhttá vuovdit plána vuođđoprinsihpaid mielde guovllu ássiide ja barttastalliide.
Váhčira meahcceguovlu ii leat buiga meahcci. Meahcceguovllus leat mealgat badjel čuohte ássanvistti. Priváhtaeatnamat eai gula meahcceguvlui. Eatnašat visttiin leat áigodatanus.
Guovllu stuorámus bálgosat leat Báhčaveadji ja Váhčir. Muttošjávrri bálgosa nuortamáttageahči gullá meahcceguvlui, seammágo sneaida Njávdáma bálgosis.
Ruovttudárbo- ja ámmátguolástus dáhpáhuvvá eanaš Anárjávrris. Dálvvi áigge guolástit maiddái siseatnama jávrriin. Meahccebivddu váldoguovllut leat Anárjávrri gáddeeeatnamiin. Váhčira guovllus bivdet vuosttažettiin čuvččáid, rievssahiid ja ealggaid.
Lustageavaheaddjit ja luonddumátkkálaččat johtalit eanaš Anárjávrri birrasiin ja dan gáddeeeatnamiin nu, ahte geavahit dárbbu mielde priváhtagámppáid ja Meahciráđđehusa fuolahan stobuid. Vánddardeaddjit leat uhccán; dábálaččat sii johtet Báhčaveaji geainnu geažis Čeavetjávrái.
Vätsärin erämaan hoito- ja käyttösuunnitelma