Valtavaaran ja Pyhävaaran kävijätutkimus 2011
Vuonna 1991 perustettu Valtavaaran ja Pyhävaaran luonnonsuojelualue sijaitsee Kuusamossa, Pohjois-Pohjanmaalla, aivan Rukan matkailukeskuksen tuntumassa ja Kuusamon korkeimmista ja näyttävimmistä huipuista muodostuvalla vaarajonolla. Vaarajonoon kuuluu luonnonsuojelualueen sisään rajautuvien Konttaisen, Valtavaaran ja Pyhävaaran lisäksi myös Ruka. Suojelualue on kooltaan 844 hehtaaria. Siellä kulkee hiihtolatuja, retkeilyreittejä ja pitkä vaellusreitti Karhunkierros. Luonnonsuojelualueeseen rajautuu 151 hehtaarin laajuinen Pyhävaaran vanhojen metsien suojeluohjelma-alue. Luonnonsuojelualueella vieraili vuonna 2011 noin 35 500 kävijää.
Kevättalven ja kesän 2011 aikana tehdyllä kävijätutkimuksella selvitettiin Valtavaaran ja Pyhävaaran luonnonsuojelualueen kävijärakennetta, kävijöiden virkistysmotiiveja ja harrastuksia, käyntien alueellista jakautumista sekä kävijätyytyväisyyttä. Tutkimuksen tuloksia hyödynnetään vuonna 2012 laadittavassa Valtavaaran ja Pyhävaaran luonnonsuojelualueen hoito- ja käyttösuunnitelmassa sekä alueen hoidon ja käytön toteutuksessa.
Vastaajien sukupuolijakauma oli hyvin tasainen, ja keski-ikä oli 47 vuotta. Kävijät tulivat useimmin Oulusta ja pääkaupunkiseudulta, 6 % kävijöistä oli ulkomaalaisia. Luonnonsuojelualueella liikuttiin yleensä 2–5 hengen seurueissa, jotka koostuivat oman perheen jäsenistä. Alue on vahva päiväkäyntikohde. Yleisimmin käytiin Valtavaaralla, ja noin 15 % vastanneista oli kiertämässä Karhunkierrosta. Lähialueella viivyttiin keskimäärin 6 yötä ja yleisimmin majoituttiin vuokramökissä.
Tärkeimpiä syitä suojelualueelle saapumiseen olivat maisemat, luonnon kokeminen ja rentoutuminen yhdessä oman seurueen kanssa. Kevättalven suosituimpia harrastuksia olivat maastohiihto, sulan maan aikaan kävely, retkeily ja yön yli kestävä vaellus. Myös eväsretkeilyä ja luonnon tarkkailua pidettiin tärkeinä. Lähes puolet kävijöistä oli alueella ensimmäistä kertaa, kevättalvella kuitenkin vain vajaa neljännes.
Valtavaaran ja Pyhävaaran luonnonsuojelualueen kävijöiden paikallistaloudelliset vaikutukset olivat 4,7 milj. euroa ja 62 henkilötyövuotta. Rahaa kävijät kuluttivat alueella keskimäärin 131 € käyntiä kohden.
Kävijät olivat tyytyväisiä palveluiden ja ympäristön laatuun. Tyytyväisimpiä oltiin maiseman vaihtelevuuteen, yleiseen siisteyteen sekä taukopaikkoihin ja polttopuihin. Kävijöiden odotukset täytti parhaiten luonnonympäristö. Häiriötekijöitä oli hyvin vähän, eniten häiriötä tuottivat maaston kuluneisuus ja luonnonympäristön käsittely. Vapaamuotoisessa palautteessa kehuja saivat reitit, luonto ja alueen hoitamiseksi tehty työ. Kehittämistoiveena mainittiin useimmin alueen opasteiden parantaminen.
