Author(s) Tolonen Jyrki, Korhonen Kirsi-Marja, Tilja Hannu, Keränen Matti, Siipola Matti, Heikkonen Annakaisa, Mikkonen Irja, Stolt Elina, Heikkuri Pertti, Tynys Saara, Tynys Tapio, Katajamaa Jarmo, Perttunen Pasi, Salmi Juha, Määttä Jyrki, Tuovinen Tarja (toim.)
Published by Metsähallitus, Vantaa, 2013
Pages 233 s. + 3 liitekarttaa
Language
suomi
Other languages
Publication series
Metsähallituksen metsätalouden julkaisuja 68
ISSN-L 1239-1670
ISBN 978-952-446-930-2 (painettu), 978-952-295-120-5 (pdf)
Summary

Metsähallituksen johtoryhmä päätti Ylä-Lapin luonnonvarasuunnitelman käynnistämisestä keväällä 2011. Suunnitelma laadittiin alueellisena projektina, jonka toteutus perustuu v. 2004 uudistetun Metsähallituksen luonnonvarasuunnittelun malliin. Projektiryhmään nimettiin edustajat Ylä-Lapista Metsähallituksen eri tulosalueista. Projektia ohjasi eri tulosalueiden aluejohtajista koostuva ohjausryhmä.

Metsähallitus on valtion liikelaitos, joka toimii maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla. Lisäksi luonnonsuojelua koskevissa asioissa Metsähallitus on ympäristöministeriön ohjauksessa. Laki Metsähallituksesta määrittelee Metsähallituksen tehtäviksi sen hallinnassa olevien luonnonvarojen ja muun omaisuuden kestävän ja tuloksellisen hoidon, käytön ja suojelun. Myös biologisen monimuotoisuuden suojelu tulee ottaa huomioon yhdessä muiden tavoitteiden kanssa. Metsähallituksen toiminnot on jaettu julkisiin hallintotehtäviin sekä liiketoimintaan. Julkiset hallintotehtävät on määritetty laissa ja ne hoidetaan erillään liiketoiminnasta. Julkisia hallintotehtäviä hoitaa luontopalvelut ja ne rahoitetaan metsästys- ja kalastuslupatuloja lukuun ottamatta valtion budjetista.

Suunnittelualue noudattaa Metsähallituksen metsätalouden Ylä-Lapin alueen rajoja. Alue käsittää Inarin, Utsjoen ja Enontekiön kuntien sekä Sodankylän kunnasta Kuutuan alueen Metsähallituksen hallinnassa olevat maat ja vedet. Metsähallituksen hallinnassa Ylä-Lapissa on kaikkiaan noin 2,8 miljoonaa hehtaaria valtion maa- ja vesialueita eli noin 91 % koko alueen pinta-alasta.

Sidosryhmätyötä varten perustettiin yksi laajapohjainen yhteistyöryhmä, jossa oli edustettuna 22 tahoa. Yhteistyöryhmä kokoontui kaikkiaan viisi kertaa. Yhteistyöryhmän tehtävänä suunnitteluprosessissa oli arvioida Metsähallituksen toimintaa ja tuottaa tietoa päätöksenteon tueksi sekä tehdä esitys toiminnan linjauksiksi Metsähallituksen johtoryhmän päätöstä varten. Projektin tavoitteita ja tuloksia käsiteltiin Metsähallituksen Lapin neuvottelukunnassa sekä saamelaisalueen kuntakohtaisissa yhteistyöryhmissä Inarissa, Utsjoella ja Enontekiöllä. Lausuntokierroksen jälkeen käytiin Saamelaiskäräjälain 9§:n mukaiset neuvottelut. Kaikille avoimet yleisötilaisuudet järjestettiin Utsjoella, Ivalossa ja Hetassa maaliskuussa 2012. Lisäksi palautetta sai antaa internetin kautta sekä suoraan projektipäällikölle.

Suunnittelutyön aluksi arvioitiin menneen suunnittelukauden 2006–2010 tavoitteiden toteutumista ja toimintaympäristön muutoksia. Seuraavaksi laadittiin luonnonvarojen ja niiden käytön nykytilan kuvaus. Suunnittelua varten työstettiin paikkatietokannasta ajantasaiset luonnonvaratiedot.

Tavoiteanalyysissä selvitettiin sidosryhmien ja kansalaisten odotuksia ja tavoitteita uudelle suunnittelukaudelle. Tavoitteiden määrittelyyn osallistuivat yhteistyöryhmä, projektiryhmä ja ohjausryhmä sekä Metsähallituksen henkilökunta.

Tavoiteanalyysissä tulevaa kehitystä arvioitiin vaihtoehtojen avulla. Ylä-Lapin luonnonvarojen käytölle laadittiin Metsähallituksessa viisi erilaista luonnosta vaihtoehtoisiksi toimintamalleiksi painottaen eri tavalla kunkin näkökulman keskeisiä tavoitteita. Yhteistyöryhmä käsitteli vaihtoehtoja ja teki niihin joitakin muutoksia.

Toiminnan linjaukset tulevalle 10-vuotiskaudelle muodostettiin yhteistyöryhmän ja Metsähallituksen yhdessä hyväksymän toimintavaihtoehdon ”Nykymalli ajantasaistettuna” perusteella. Metsätalouden osalta toiminnan linjaukset muodostettiin yhteistyöryhmän esittämien tarkennusten perusteella, jotka poikkeavat ”Nykymalli ajantasaistettuna” -toimintavaihtoehdosta mm. hakkuutavoitteen ja matkailun vetovoima-alueiden käsittelyn suhteen. Toiminnan linjausten perusteella laadittiin toimintaohjelma tulevaksi 10-vuotiskaudeksi, jossa kuvattiin eri käyttömuotojen yhteensovittamisen periaatteet ja määriteltiin maankäytön suunnittelun, luonnonsuojelun, eräasioiden, luonnon virkistyskäytön, kaavoituksen, kiinteistökaupan, metsätalouden sekä maaainestoimintojen painotukset ja keskeiset tavoitteet. Lisäksi määritettiin metsätalouden mitoitus tulevalle kymmenvuotiskaudelle.

Toimintaohjelman perusteella valmisteltiin maankäyttöpäätökset esitettäväksi Metsähallituksen johtoryhmälle. Maankäyttöpäätökset koskevat valmisteilla olevien yleis- ja asemakaavojen rakentamiseen osoitettujen alueita ja Metsäntutkimuslaitokselta siirtyneitä alueita. Lisäksi metsätalouden hallinnoimien alueiden osalta vahvistettiin paliskuntasopimuksissa tehdyt päätökset tärkeimpien porolaidunalueiden rajaamiseksi määräajaksi toiminnan ulkopuolelle sekä joidenkin alueiden siirtämisestä pysyvästi metsätaloustoiminnan ulkopuolelle.

Luonnonvarasuunnitelman toteutumista ja luonnonvarojen kestävää käyttöä seurataan 34 mittarin avulla. Mittaritiedot kerätään pääosin vuosittain, mutta seuranta tapahtuu viiden vuoden jaksoissa.