Tekijä Veteläinen Tuuli
Julkaisija Metsähallitus, Vantaa, 2016
Sivut 74 s.
Kieli
suomi
Julkaisusarja
Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 221
ISSN-L 1235-8983
ISBN 978-952-295-160-1 (pdf)
Tiivistelmä

Syötteen kansallispuiston kävijätutkimus sisältää koko Syötteen alueen luonnonsuojelu- ja virkistysalueiden kokonaisuuden: Syötteen kansallispuiston, Iso-Syötteen retkeilyalueen ja Syötteen virkistysmetsän. Vuonna 2000 perustettu Syötteen kansallispuisto sijaitsee Pudasjärven kaupungin sekä Posion ja Taivalkosken kuntien alueella ja on kokonaispinta-alaltaan noin 29 000 ha. Kansal-lispuiston vieressä sijaitsevat vuonna 1985 perustettu Iso-Syötteen retkeilyalue ja 1999 perustettu Syötteen virkistysmetsä.

Syötteen kansallispuiston kävijätutkimusaineisto kerättiin kevättalvella sekä kesällä ja syksyllä 2015. Tutkimuksessa selvitettiin alueen kävijärakennetta, kävijöiden virkistysmotiiveja sekä tyytyväisyyttä palvelurakenteisiin. Lisäksi tutkittiin kävijöiden rahankäyttöä ja sen paikallistaloudellisia vaikutuksia sekä kävijöiden kokemia terveys- ja hyvinvointivaikutuksia.

Kävijöistä 83 % oli päiväkävijöitä ja lähes viidennes yöpyi alueella. Päiväkävijät viipyivät alueella keskimäärin 4 tuntia ja yöpyjät noin 2 vuorokautta. Syötteen lähialueella viivyttiin noin 5,5 vuorokautta, yleisimmin vuokramökissä. Kävijät tulivat alueelle 2-5 hengen, omista perheenjäsenistä koostuvissa seurueissa ja vierailivat useimmiten Syötteen luontokeskuksella ja Ahmatuvalla. Suurimman kävijäryhmän muodostivat 55-64-vuotiaat. Vastanneista melkein kolmasosa oli alueella ensimmäistä kertaa.

Syötteen kansallispuistoon saavuttiin kokemaan luontoa, katselemaan maisemia ja rentoutumaan. Talvikävijät viihtyivät murtomaahiihdon parissa, kun taas kesäkävijöitä houkutteli kävely, luonnon tarkkailu ja retkeily. Alueella liikuttiin eniten hiihtäen ja kävellen: hiihtäen tyypillisimmin 22 km yhden käynnin aikana ja kävellen 10 km.

Kävijät olivat pääasiassa tyytyväisiä palveluiden laatuun. Polttopuiden lisäksi kiitosta keräsivät pysäköintipaikat, polku- ja latureitistöt, tulentekopaikat ja laavut sekä Syötteen luontokeskuksen palvelut. Parannettavaa oli erityisesti yrittäjien tuottamissa palveluissa sekä ennakkoinformaatiossa. Kävijöiden odotukset täyttyivät käynnin aikana hyvin eikä häiriötekijöitä noussut esiin.

Syötteen kansallispuiston kävijöiden rahankäyttö aiheutti alueelle vuonna 2015 noin 3,3 milj. euron kokonaistulovaikutuksen, ja työllisyysvaikutukset olivat noin 32 henkilötyövuotta. Iso-Syötteen retkeilyalueen tulo- ja työllisyysvaikutukset olivat noin 2,2 milj. euroa ja 22 htv.

Kävijät kokivat sosiaalisen, psyykkisen ja fyysisen hyvinvointinsa lisääntyneen kansallispuistossa käynnin aikana. Terveys- ja hyvinvointivaikutusten arvioitiin tyypillisimmin olevan noin 200 euron arvoisia.

Lisätietoja

Julkaisun liitteenä on Kylmäluoman retkeilyalueen kävijätutkimus 2015.