Tekijä Metsähallitus
Julkaisija Metsähallitus, Vantaa, 2020
Sivut 123 s.
Kieli
suomi
Julkaisusarja
Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja C 173
ISSN-L 1796-2943
ISBN 978-952-377-012-6 (pdf)
Tiivistelmä

Syötteen kansallispuisto sijaitsee Syötteen matkailukeskuksen läheisyydessä, Pudasjärven kaupungin sekä Taivalkosken ja Posion kuntien alueilla. Neljästä erillisestä osa-alueesta koostuva puisto on perustettu v. 2000, ja se on pinta-alaltaan yhteensä noin 30 127 hehtaaria. Kansallispuisto kuuluu Natura 2000 -verkostoon ja jakaantuu eri osa-alueidensa mukaan neljälle eri Natura-alueelle. Puisto on merkittävä erityisesti vanhojen luonnonmetsien suojelukohteena. Alueen vaarakuusikot tarjoavat soveliaita elinympäristöjä useille uhanalaisille ja harvinaistuneille vanhojen metsien lajeille. Kansallispuistolla on myös rikas maankäytön historia, joka on jättänyt puistoon merkkejä mm. niitty- ja kaskikulttuurista, poronhoidosta, tervanpoltosta ja savottakulttuurista.

Suunnitelmassa on määritelty kansallispuiston keskeiset luonto- ja käyttöarvot. Keskeisimmät luontotyypit ovat luonnonmetsät, aapasuot, puustoiset suot ja letot. Puistolla on erityistä merkitystä luontodirektiivin liitteen II lajeihin kuuluvien lettorikon, liito-oravan ja korpikolvan suojelussa sekä eräiden lintudirektiivin liitteen I lajeihin kuuluvien suurten petolintujen suojelussa. Puistossa esiintyy myös useita uhanalaisia sienilajeja (käävät, kääväkkäät, helttasienet). Erämaisuus on erityinen arvo varsinkin puiston syrjäisemmillä osa-alueilla. Virkistyskäyttö, luontomatkailu ja luontokasvatus ovat kansallispuiston tärkeitä käyttöarvoja. Paikallinen kulttuuriperintö on erityinen arvo sekä kulttuurikohteiden että perinteisen eränkäynnin ja poronhoidon muodossa. Suunnitelmassa on analysoitu keskeisiin arvoihin kohdistuvat uhat ja asetettu päämäärät, tavoitteet ja toimenpiteet uhkien torjumiseksi ja kansallispuiston kehittämiseksi.

Kansallispuistossa poltetaan säännöllisesti nuoria talouskäytössä olleita metsiä ja lisätään näin nuorten luonnonmetsien pinta-alaa sekä tuotetaan elinympäristöjä palanutta puuta vaativille lajeille. Direktiivi- ja uhanalaisten lajien tilaa seurataan ja tarvittaessa tehdään hoitotoimenpiteitä. Puiston vyöhykejaolla ja palvelurakenteilla ohjataan kävijöiden liikkumista siten, että lajistolle ei aiheudu liikaa häiriötä ja kulumisvauriot jäävät mahdollisimman pieniksi. Edunvalvonnalla varmistetaan, että puiston ulkopuoliset hankkeet eivät aiheuta merkittävää haittaa puiston luonto- ja maisema-arvoille. Luvattoman maastoliikenteen kitkemiseksi alueelle kohdennetaan tehostettua valvontaa moottorikelkkailukauden aikana.

Puiston perinnemaisemia hoidetaan säännöllisesti niittämällä tai laiduntamalla. Rytivaaran kulttuuriperintökohteen rakennukset tarkastetaan vuosittain ja tehdään tarvittavat korjaustoimenpiteet.

Virkistyskäyttöä ja luontomatkailua kehitetään kysyntään pohjautuen ja kestävin periaattein yhdessä toiminta­ympäristön kanssa. Puiston reittejä ja opastusta kehitetään palvelemaan monipuolisesti eri käyttömuotoja ympäri vuoden, ja mm. maastopyöräilymahdollisuuksia lisätään. Hanke- ja kansainvälisestä yhteistyöstä haetaan lisäarvoa ja resursseja alueen kehittämiseen. Puiston palvelukonsepti suunnitellaan yhdessä kumppaneiden kanssa huomioiden kasvussa olevan kansainvälisen matkailun tarpeet. Kansallispuistosta viestitään laadukkaasti Metsähallituksen ja kumppaneiden viestintäkanavissa, ja puiston brändiä hyödynnetään alueen markkinoimisessa.

Kansallispuiston luontokasvatustoimintaa toteutetaan ja kehitetään yhdessä lähikuntien kasvatusalan ammattilaisten kanssa. Kansallispuistoa markkinoidaan myös hyvinvointisektorin toimijoille, ja haetaan mahdollisuuksia puiston hyödyntämiseen terveyden edistämistyössä.

Sähköinen julkaisu
Lisätietoja

Julkaisu ei ole saavutettava, koska suurin osa sisällöstä tulee tietojärjestelmästä, josta tietoja ei tällä hetkellä saa saavutettavassa muodossa. Olennaiset asiat on kerrottu julkaisun alussa olevassa laajassa yhteenvedossa, joka on saavutettava.