Metsien ja soiden ennallistamisen sekä harjumetsien paahdeympäristöjen hoidon seurantaohje

Valtion suojelualueilla on ennallistamistarvetta metsissä ja puustoisilla soilla noin 12 000 hehtaaria. Yksityisillä suojelualueilla ennallistettavia metsiä ja puustoisia soita on arvion mukaan noin 4 800 hehtaaria. Lisäksi uusilla luonnonarvokaupan myötä perustettavilla suojelualueilla arvioidaan olevan ennallistamis- ja luonnonhoitotarvetta 10 000–20 000 hehtaarilla. Puustoisten soiden lisäksi valtion suojelualueilla on noin 15 000 hehtaaria avoimia soita, joilla ennallistamistoimenpiteet ovat tarpeen.

Ennallistamisen ja luonnonhoidon vaikutusten arviointi edellyttää vakioiduin menetelmin tehtyjä kattavia seurantoja. Seurannoilla selvitetään, kuinka hyvin ennallistamis- ja luonnonhoitotoimille asetetut laadulliset ja määrälliset tavoitteet saavutetaan. Metsien ennallistamisen seurantaa varten on perustettu Etelä-Suomesta Etelä-Lappiin ulottuva seurantaverkosto, joka koostuu tyypillisistä lahopuun lisäys- ja pienaukotuskohteista. Verkostoon kuuluvat koealojen lisäksi ennallistamisen vaikutusten ulkopuolelle jäävät kontrollialat. Puusto- ja taimiseurantojen lisäksi samoilla kohteilla seurataan metsien ennallistamisen vaikutuksia kääpiin ja kovakuoriaisiin. Myös ennallistamispolttojen vaikutusten seurantaa on ohjeistettu kovakuoriaisten ja kääpien osalta, vaikka varsinaista polttoseurantaverkostoa ei ole perustettu. Tässä julkaisussa ohjeistetaan lisäksi kaikilla luonnonhoitokohteilla tehtävä hoitoseuranta sekä harjumetsien paahdeympäristöjen hoidon vaikutusseuranta. Paahdeympäristöissä seurattavia eliöryhmiä ovat putkilokasvit, luteet, muurahaiset ja kovakuoriaiset. Lisäksi seurataan muun muassa puuston rakennetta ja taimettumista.

Kaikilla ennallistetuilla soilla tehdään hoitoseurantaa, jonka tavoitteena on selvittää, onko ennallistaminen onnistunut teknisesti ja onko ennallistumiskehitys käynnistynyt halutulla tavalla. Lisäksi tavoitteena on havaita mahdolliset ongelmat ajoissa sekä kehittää ennallistamisen suunnittelua ja ennallistamismenetelmiä saatujen kokemusten pohjalta. Ennallistettujen soiden kasvillisuuden seurantaa varten perustetaan Etelä-Suomesta Pohjanmaalle ulottuva verkosto, johon tulee kohteita kuudesta suohabitaatista ennallistettuina ja luonnontilaisina. Soiden päiväperhosseurannassa käytetään linjalaskentamenetelmää. Perhosseurantaverkostoa pyritään laajentamaan nykyisestä yhdeksästä alueesta. Ennallistettujen soiden hydrologinen seurantaverkosto muodostuu valumaseurantakohteista ja kasvillisuusseurantakohteiden hydrologisista havaintopisteistä. Hydrologisen seurannan tavoitteena on hydrologisen ennallistumiskehityksen kuvaus ja ennallistamisen vesistövaikutusten arviointi.