Darvvatvári meahcceguovllu dikšun- ja geavahanplána
Meahcceguovlolága (62/1991) mielde Meahciráđđehus lea dahkan Darvvatvári meahcceguovllu dikšun- ja geavahanplána, mainna geahččalit seailluhit guovllu meahccáivuođa, dorvvastit luondduealáhusaid ja sámekultuvrra sihke ovddidit luonddu máŋggabealat geavaheami ja geavahanvejolašvuođaid. Darvvatvári meahcceguovllu dikšun- ja geavahanplánain lea dahkkojuvvon oktanaga meahcceguvlui oarjjabealde rádjašuvvi Leahttáseanu–Jiehtájoga jekkiidsuodjalanguovllu dikšun- ja geavahanplána. Guovlu gullá ollásit sámiid ruovttuguvlui (Láhka 974/1995). Meahcceguovlu gullá maiddái Eurohpá uniovnna Natura 2000 -suodjalanguovlofierpmádaga alpiinnalaš avádahkii, masa EU:a kommišuvdna dan dohkkehii luondodirektiivva vuođul 22.12.2003.
Meahcceguovllu dikšuma ja geavaheami čuovvuma várás árvaluvvo bissovažžan oaivvilduvvon mearrádusaid sadjái bissovaš proseassa. Dát oaivvilda dan, ahte plána galgá dárkkistuvvot 10–15 jagi gaskkaid dahje dávjjitge ja dát dárkkisteapmi galgá dáhpáhuvvat oassálasti plánema prinsihpa mielde. Goitge plána váldolinnját – dego ovdamearkka dihte avádatjuohku ja dasa vuođđuduvvi eanangeavaheami stivren – leat oaivvilduvvon nu bissovaš mearrádussan go vejolaš.
Plána vuođđuduvvá lágaide ja ásahusaide, Davvi-Lappi luondduriggodatplána váldoprinsihpaide, guovllu luonddu ja geavaheami vuođđočielggadusaide, báikkialdefitnamiidda, Meahciráđđehusa ja birasministeriija plánenrávvagiidda, Meahciráđđehusa bargovehkii guovllu dikšuma birra čoggon vásáhusaide, dieđuide ja meahcceguovlluid várás dahkkojuvvon ovddit dikšun- ja geavahanplánaide, čanasjoavkkuid ovdanbuktin dieđuide ja oainnuide sihke báikkálaš olbmuid ja mátkkálaččaid addin dieđuide ja máhcahahkii.
Darvvatvári meahcceguovlu lea viidodaga dáfus unnimus Eanodaga gieldda meahcceguovlluin. Birastahtti guovlluidisguin dat hábme viiddis meahccás, boaittobeale je viehka luonddudilálaš guovloollisvuođa. Darvvatvári meahcceguovlu lea duovdaga dáfus Vuovde- ja Duottar-Sámi mihtilmas molsašuvvanavádat, mii lea hui jeaggái. Jeakkit leat sullii goalmmádas guovllu viidodagas. Duottarbadjosiin, jávrriin ja stuorra jekkiin golggiidit máŋggat stuorralágan jogat Muonájohkii. Beahci šaddá smávva bohtožiiguin ja ovttaskas muorran guovllu lulágeahčen, muđui guovllu lulágeahčen ja guovddášosiin leat eanas lagešvuovddit ja jeakkit. Nappo dát guovlu ii leat vuovdeekonomalaš anus. Eatnamat badjánit davásguvlui manadettiin ja Másealggi čáhcejuohkamis Norgga ráji lahkosiin leat juo oktilet duottarbadjosat, main alimusat leat badjel 600 mehtera alu.
Darvvatvári meahcceguovlu lea eanas báikkálaš olbmuid anus. Dat lea sidjiide dehálaš boazodoallo-, meahccebivdo- ja lustageavahanguovlu. Meahcceguovlu gullá ollásit Giehtaruohttasa bálgosa boazodoalloguvlui. Olgobáikegoddelaš astoáiggegallestalliin guovllus johtalit geasi áigge iešráđálaš meahccevánddardeaddjit ja guolásteaddjit, geat ohcalit luondduráfi ja jaskatvuođa. Dálvit guovllu davágeahčen johtti Heahttá–Gilbbesjávri mohtorgielkámáđidja ja dasa gullevaš laktamáđidja Gárasavvonis Čiekŋalisjávrái buktet čađajohttiid guvlui. Meahcceguovllus leat Meahciráđđehusa fuolahan guokte ávdinstobu.
Tarvantovaaran erämaa-alueen hoito- ja käyttösuunnitelma