Julkaisut.metsa.fi-fierbmebálvalusa almmolaš geavahaneavttut
Fierbmebálvalusa govvádus
Fierbmebálvalusa (maŋŋel maiddái ‘bálvalus’) buvttada ja bajásdoallá Meahciráđđehus, mii lea eanan- ja meahccedoalloministeriija ja birasministeriija vuollásaš stáhta fitnodatlágádus (Y-dovddaldat: 0116726-7). Meahciráđđehusa neahttabálvalus čoahkkana almmustahttimiid dieđuid sisttisdoallan siidduin ja almmustahttimiid neahttaveršuvnnain. Julkaisut.metsa.fi-neahttabálvalus lea oassi Meahciráđđehusa metsa.fi-neahttabálvalusa.
Geavaheaddji čatnasa geavahit fierbmebálvalusa dáid geavahaneavttuid, lága ja buori dábi mielde. Bálvalus lea nuvttá.
Buot bálvalusa ovdanboahtti dieđut leat dárkkuhuvvon dušše informatiivvalaš ulbmiliidda, eaige dieđut galgga ipmirduvvot juridihkalaš, gávppálaš ded. rávan. Meahciráđđehusas ii leat ovddasvástádusas ovdanboahtti dieđuid heivvolašvuođas geavaheaddji dárbbuide dehe dáid dieđuid vuođul bargojuvvon doaimmaid bohtosiin.
Geavahanvuoigatvuohta materiálii, mii almmustahttojuvvo fierbmebálvalusas
Bálvalusa ja almmustahttimiid buot vuoigatvuođat, dahkkivuoigatvuođat mielde logadettiin, gullet Meahciráđđehussii ja/dahje almmustahttimiid čálliide ja govvejeaddjiide. Geavaheaddjis ii leat – maŋŋeleappos máinnašuvvon spiehkastagaid vuhtii válddekeahttá – almmá ovddalgihtii ožžojuvvon girjjálaš miehtama riekti almmustahttit, jorgalit dahje rievdadit almmustahttimiid dahje eará materiála.
Diehtočoahkuid ávkkástallan
Julkaisut.metsa.fi-fierbmebálvalusas geavahit diehtočoahkuid (“cookies”) ja eará sullasaš teknihkaid, dego bláđána báikkálaš vuorkká (“local storage”). Diehtočoahkut leat terminálarusttega bláđána ja servera gaskasaš smávva teakstafiillat. Diehtočoahkuin ja eará dovddalmasain lea meroštallojuvvon fápmosis leahkináigi, man maŋŋá bláđán jávkada dovddalmasa. Geavahat dáid teknihkaid doaimmaid ollašuhttimii ja analistihkkii.
Bálvalusa bajásdoallan ja vahátbuhttengeatnegasvuohta
Meahciráđđehus viggá bajásdoallat fierbmebálvalusastis nu feaillahis ja alladásat dieđu go vejolaš, muhto ii atte dáhkádusa siidduidis dievaslašvuođas dehe sisdoalus. Meahciráđđehusas lea vuoigatvuohta buoridit ja rievdadit bálvalusa sisdoalu ja ráhkadusa.
Meahciráđđehusas ii leat ovddasvástádus das, ahte bálvalusa oažžu bistevaččat iige dat dáhkit, ahte bálvalus doaibmá geavahanboatkkaid haga dehe feaillaheamit. Meahceráđđehusas ii leat ovddasvástádus boasttosisdoalu dehe teknihkalaš vigiid dehe divvunbargguid geavaheaddjái vejolaččat dagahan njuolggo- dehe gaskkalaš vahágiin.
Meahciráđđehusas lea riekti rievdadit prográmmaid, diehtovuođu, rusttegiid ja eará bálvalusa osiid. Meahciráđđehusas lea goas beare vuoigatvuohta váldit bálvalusa dehe dan oasi gaskaboddasaččat dehe ollásit eret anus.
Earáid buvttadan materiála
Meahciráđđehusas ii leat máinnage lágiin ovddasvástádus earáid fierbmábálvalusaid sisdoalus dehe doaimmas, vaikko daidda beassá fierbmebálvalusas bakte. Sirdásettiin liŋkejuvvon siidduide geavaheaddji dohkkeha, ahte siiddut eai leat šat Meahciráđđehusa hálddus eaige Meahciráđđehusas leat vejolašvuođat váikkuhit daid sisdollui. Julkaisut.metsa.fi olggobeale liŋkka gullan bálvalussii ii čujut dasa, ahte Meahciráđđehus mainnage lágiin máinnustivččii jearldatvuloš siidduid dehe bálvalusaid.
Guoskkadahtti láhka
Bálvalusa geavaheapmái ja geavaneavttuid dulkomii guoskkaduvvo Suoma láhka. Soahpamušriiddut čovdojuvvojit Helsset gearretrievttis Suoma láhkamearrádusaid mielde.
Geavahaneavttuid vuoibmáiboahtin ja rievdadeapmi
Dát geavahaneavttut bohtet vuoibmái beivenmuttos (fierbmesiidduin vuolimussan) ja leat vuoimmis doaisttážii. Meahciráđđehusas lea riekti rievdadit geavahaneavttuid, ja ođđa geavahaneavttut bohtet vuoibmái daid fierbmebálvalusas almmustahttima áigemutto.