Dahkki(t) Korhonen Kirsi-Marja, Karjalainen Juhani, Tolonen Jyrki, Stolt Elina, Siitonen Paula, Sarajärvi Pertti, Karvonen Lauri, Kantia Jari
Almmustuhtti Metsähallitus, Vantaa, 2011
Siidolohku 78 s.
Giella
suomi
Almmustahttinráiddut
Metsähallituksen metsätalouden julkaisuja 65
ISSN-L 1239-1670
ISBN 978-952-446-858-9 (painettu), 978-952-446-859-6 (pdf)
Čoahkkáigeassu

Voimassa oleva Itä-Lapin luonnonvarasuunnitelma on laadittu 10-vuotiskaudelle 2006-2015. Kauden puolivälissä tehdyssä välitarkastuksessa on nyt arvioitu, ovatko luonnonvarasuunnitelman linjaukset loppukaudelle edelleen ajan tasalla. Arvioinnin perusteella tarkistettiin suunnitelma ja laadittiin uusi toimintaohjelma loppukaudelle. Itä-Lapin luonnonvarasuunnitelman välitarkastus alkoi vuoden 2009 lopussa. Metsähallituksen johtoryhmä teki päätöksen välitarkastuksen tulosten käyttöönotosta marraskuussa 2010.

Välitarkastuksen lähtökohtana oli voimassa oleva luonnonvarasuunnitelma. Muutostarpeita arvioitiin yhdessä sidosryhmien edustajista koostuvan yhteistyöryhmän kanssa. Arvioinnin perusteina olivat toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset ja ajantasaiset tiedot luonnonvaroista. Metsähallituksen toiminnan kannalta merkittäviä muutoksia ovat metsäteollisuuden rakennemuutos, bioenergian lisäämiselle asetetut tavoitteet, metsänhoito-ohjeiden uusiminen sekä Kansallisen metsäohjelman 2015 vahvistaminen. Luonnonvarasuunnitelman valmistelutyönä huhti-lokakuussa 2009 toteutettiin ns. Metsä-Lapin neuvotteluprosessi paikallistasolla maakunnallisen ohjausryhmän koordinoimana.

Yhteistyöryhmä kannatti matkailu- ja virkistyskäyttöä painottavan toimintalinjan jatkamista. Uutena teemana ryhmä korosti bioenergian merkityksen kasvua. Yhteistyöryhmässä lopulliseen suunnitelmaan ei jätetty yhtään eriävää mielipidettä. Metsähallituksen Lapin neuvottelukunta käsitteli suunnitelmaa kahdessa kokouksessa. Neuvottelukunta esitti yksimielisesti suunnitelman hyväksymistä. Suunnitelmaluonnokseen pyydettiin lausunnot 101 sidosryhmältä, joista 33 taholta saatiin lausunnot. Metsähallitus otti yhteistyöryhmän kannanotot sekä sidosryhmien lausunnot suunnitelman tarkistuksessa huomioon ja ne vaikuttivat toimintaohjelman sisältöön.

Luonnonvarasuunnitelman toteutumista seurataan sovituilla mittareilla. Mittarit osoittivat, että toiminta on ollut pääosin suunnitelman mukaista ja seurannan eri osa-alueilla kehitys on ollut positiivista. Metsähallituksen hallinnassa oleva puusto on kasvanut voimakkaasti ja metsävarat ovat lisääntyneet. Hakkuut olivat 2 % käyttöpuusuunnitetta suuremmat. Ekologiset mittarit osoittivat positiivista kehitystä, erityisesti ekologinen verkosto on laajentunut ja kuolleen puun määrä lisääntynyt. Itä-Lapin kansallispuistojen kävijämäärät ovat lisääntyneet 52 % vuodesta 2006. Vuonna 2009 kävijöitä oli 416 000. Käyntimäärien lisääntymiseen ovat vaikuttaneet matkailijamäärien nousu ja tarkentunut laskentatekniikka. Liiketoimintojen tuloskehitys oli hyvä ja liikevaihto kasvoi.

Suunnittelutyön lopputuloksena laadittiin toimintaohjelma Metsähallituksen Itä-Lapin alueelle vuosille 2010-2015. Sen keskeiset kohdat ovat:

  • Metsä-Lapin neuvottelujen tuloksena siirretään metsätaloustoiminnan ulkopuolelle 27000 ha metsämaata ja rajoitetun toiminnan piiriin 2257 ha.
  • Uudet maakunta- ja yleiskaavapäätökset otetaan huomioon toiminnassa.
  • Kaavoitusta jatketaan matkailukeskuspainotteisesti.
  • Virkistyksen ja luontomatkailun edellytyksiä ja palveluvarustusta kehitetään erityisesti matkailun painopistealueilla. Hajakohteiden palveluita supistetaan.
  • Lajien ja luontotyyppien inventointi, hoito ja seuranta kohdennetaan kiireisimmille kohteille.
  • Yhteistyömenettelyjä paliskuntien ja muiden metsien käyttäjien kanssa kehitetään edelleen.
  • Metsien kestävän käytön käytännön rajoitteet, kuten vesistöjen suojavyöhykkeet, uhanalaisten lajien esiintymät ja metsonsoitimet, otetaan hakkuulaskelmissa aiempaa tarkemmin huomioon.
  • Riistan elinympäristöt otetaan huomioon metsien käsittelyssä ja niiden aktiivista hoitoa jatketaan.
  • Erilaisille kasvupaikoille soveltuvat monipuoliset metsänhoito- ja hakkuutavat ylläpitävät monipuolista metsänkuvaa. Peitteisyyttä ylläpitäviä hakkuutapoja kohdennetaan matkailun, porotalouden ja luonnonkirjon kannalta erityisille kohteille.
  • Puun tarjontaa metsä- ja puutuoteteollisuudelle lisätään keskimäärin 740 000 kuutiometriin vuodessa kysynnän mukaan.
  • Puupohjaisen bioenergian tarjontaa lisätään kysynnän mukaan.
  • Tuulivoimatuotantoon soveltuvia kohteita kartoitetaan ja kehitetään.
  • Maa-ainesvaroja myydään ja otto-oikeuksia vuokrataan soveltuvilta kohteilta ympäristöarvot korostetusti huomioon ottaen.
  • Kulttuuriperintö inventoidaan metsätalousalueilla kansallisen metsäohjelman tavoitteiden mukaan.
  • Metsien hiilensidonta ja -varastot kasvavat kasvavien puumäärien myötä.

Suunnitelman toteutumista seurataan loppukautena alkuperäisten mittareiden avulla.