Itä-Suomen luonnonvarasuunnitelma – Kausi 2008-2017

Vuoden 2006 lopulla käynnistetyn hankkeen tavoitteena oli laatia maankäytön sekä luonnonvarojen hoidon ja käytön kokonaissuunnitelma Metsähallituksen Itä-Suomen alueen maa- ja vesialueille. Suunnitelma ohjaa Metsähallituksen ja sen eri tulosalueiden toimintaa Itä-Suomen valtionmailla vuosina 2008-2017.

Suunnitteluprosessia varten työstettiin ajantasaiset tiedot luonnonvaroista sekä analysoitiin sidosryhmien, asiakkaiden, ja kansalaisten Metsähallitukseen ja valtion maihin ja vesiin kohdistamat tavoitteet ja odotukset. Suunnitelma laadittiin tiiviissä yhteistyössä alueellisista sidosryhmistä koostuvan yhteistyöryhmän kanssa. Kansalaisten mielipiteitä saatiin yleisötilaisuuksista ja internetin kautta.

Suunnitelmassa muodostettiin viisi vaihtoehtoa, joiden avulla selvitettiin toiminnan erilaisten painotusten vaikutuksia. Vaihtoehtoja arvioitiin ekologisen, taloudellisen ja sosiaalisen kestävyyden kannalta ja valituista näkökulmista. Vaihtoehtotarkastelun tuloksista haettiin tukea tavoiteasetteluun ja tulevan kauden toiminnan linjauksiin. Vaihtoehtojen arvioinnin lopputuloksena yhteistyöryhmä suositteli, että luonnonvarasuunnitelman painotusten muutoksiin edelliseltä suunnitelmakaudelta ei ole erityisen suuria paineita. Kuitenkin hakkuumäärää voidaan kasvattaa, mikäli samalla laajennetaan ekologista verkostoa, lisätään virkistys- ja matkailualueiden määrää sekä laajennetaan rantametsävyöhykkeitä.

Metsähallitus vahvisti suunnitelman 2.6.2008. Suunnitelmalla Metsähallitus toteuttaa Itä-Suomen osalta Metso II-ohjelmaa, vastaa teollisuuden lisääntyvään puuntarpeeseen sekä parantaa virkistyskäytön ja luontomatkailun edellytyksiä niille tärkeillä alueilla.

Suunnitelman keskeiset linjaukset ovat:

• Toiminnan yleiset painotukset säilyvät pääosin ennallaan. Virkistyskäytön ja matkailun tavoitteita painotetaan aiempaa enemmän ja ekologista verkostoa parannetaan.
• Virkistyskäytön- ja luontomatkailun edellytyksiä parannetaan niille tärkeillä aluekokonaisuuksilla. Keinona ovat kaavoitus, palvelurakenteiden, ympäristönhoidon, yrittäjäyhteistyön ja asiakaspalvelun kehittäminen.
• Maisemallisesti ja ekologisesti tärkeille vesistöjen rannoille jätetään leveämpiä rantavyöhykkeitä. Vyöhykkeet rajataan ympäristöoppaan periaatteiden mukaisesti.
• Uusia suojelukohteita perustetaan noin 6 000 ha, josta METSO II-ohjelmaa toteuttaa noin 4 000 ha. Näillä toimenpiteillä ekologinen verkosto täydentyy noin 3 150 ha.
• Metsätalouden tavoitteena on harjoittaa kestävää metsätaloutta, joka on liiketaloudellisesti kannattavaa. Hakkuusuunnite on 1 040 000 kiintokuutiometriä vuodessa. Metsien rakenne, lisääntynyt puustopääoma ja kasvu sekä uusien metsänhoitosuositusten käyttöönotto mahdollistavat hakkuiden lisäämisen aiemmasta keskimääräisestä tasosta (870 000 m3/v). Talousmetsien hankintaa jatketaan suunnitelmakaudella investointikehyksen sallimissa puitteissa.
• EU:n ilmasto- ja energiapoliittisten tavoitteiden mukaisesti Metsähallitus on käynnistänyt selvitykset, joiden pohjalta linjataan Metsähallituksen rooli energialiiketoiminnassa ja varaudutaan ilmastonmuutokseen. Puupohjaista energiaa tuotetaan kysynnän, sopivien kohteiden ja kannattavuuden rajoissa. Turvetuotanto ohjataan ensisijaisesti ojitetuille soille ja ojittamattomat suot säilytetään pääsääntöisesti luonnontilaisina. 
• Rantatonttituotantoa ja -myyntiä jatketaan valtio-omistajan asettamien tavoitteiden ja reunaehtojen mukaisesti. Saimaan norpan suojeluun liittyvät tavoitteet otetaan korostetusti huomioon.
• Merkittävällä osalla Metlalta vuoden 2008 alusta Metsähallitukselle siirtyneillä mailla tutkimustoiminta säilyy tärkeimpänä käyttömuotona. Kolin kansallispuiston ja Punkaharjun luonnonsuojelualueen hoidon hyvä taso säilyy. Metlalta siirtyneillä alueilla tehdään luontokohteiden kartoitus.
• Säännöllistä vuorovaikutusta Metsähallituksen ja toimintaympäristön välillä pidetään tärkeänä. Tavoitteena on lisätä tietoisuutta eri toimijoiden suunnitelmista ja tavoitteista sekä sovittaa yhteen eri käyttömuotojen tarpeita.

Luonnonvarasuunnitelman toteutumista seurataan sovittujen mittareiden avulla. Tiedot kerätään vuosittain. Suunnitelman välitarkastelu ja loppukauden toimintaohjelman tarkistus tehdään vuonna 2013. Toimintaohjelmaa voidaan tarkistaa aikaisemminkin, jos toimintaympäristössä tapahtuu merkittäviä muutoksia.