Dahkki(t) Metsähallitus
Almmustuhtti Metsähallitus, Vantaa, 2012
Siidolohku 109 s.
Giella
suomi
Almmustahttinráiddut
Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja C 119
ISSN-L 1796-2943
ISBN 978-952-446-934-0 (pdf)
Čoahkkáigeassu

Kalajoen rannikon Natura 2000 -alueet sijaitsevat Keski-Pohjanmaalla, Perämeren rannalla. Suunnitelma kattaa viisi Natura-aluetta, joista suurin, Rahjan saaristo, on pääosin valtion omistuksessa. Aluetta hoitaa Metsähallituksen Pohjanmaan luontopalvelut. Kalajoen suisto ja Vihas–Keihäslahti on pääosin perustettu yksityisiksi luonnonsuojelualueiksi. Maristonpakoilla ja Siiponjoen varressa suojelu toteutetaan lähinnä maa-aineslain (555/1981) keinoin, eikä luonnonsuojelualueita perusteta. Natura-alueiden ohella suunnitelma käsittelee Vihaspauhaa, joka on luonnonsuojelulain (1096/1996) nojalla rajattu luontotyyppi. Suunnittelualueen pinta-ala on 9 673 ha, josta 7 694 ha on vesialuetta.

Kalajoen rannikon Natura-alueet on merkittävä maankohoamisrannikon ja saariston luonto­kokonaisuus. Pääosa suunnittelualueesta on luonnontilaisia alueita, joita etenkin manner­rannoilla kuitenkin ympäröi tiivis loma-asutus luoden paineita alueiden käytölle ja luonto­arvojen suojelulle. Natura-alueiden keskeisiä arvoja ovat saaristoluonto, perinnebiotoopit, kulttuuriperintö, virkistyskäyttö, luontomatkailu, geologia ja linnusto. Keskeisiin arvoihin kohdistuvat uhat on analysoitu, ja suunnitelmassa on asetettu päämäärät uhkien torjumiseksi sekä alueiden kehittämiseksi.

Perinteisen karjanhoidon muovaamat luontotyypit ja perinnemaisemat sekä luontaisesti avoimet luontotyypit säilytetään. Entisiä laitumia, nummia, niittyjä ja hakamaita hoidetaan laiduntamalla ja raivaamalla yhteistyössä paikallisten karjankasvattajien kanssa. Rakennettua kulttuuriympäristöä suojellaan näyteikkunana entisaikojen saaristolaiskulttuuriin, ja rakennuksia kunnostetaan entistävin menetelmin. Muinaismuistokohteille laaditaan hoito­suunnitelma.  

Maankäytön suunnittelussa ja ohjauksessa huomioidaan monikäyttö sekä pyritään kokonais­valtaisiin ratkaisuihin. Maanomistajille tiedotetaan monikäytön huomioivasta metsä­suunnittelusta, ja vilkkailla ulkoilualueilla Maristossa ja Siiponjokivarressa ulkoilureittien suunnittelussa käsitellään useita eri liikuntamuotoja. Luvatonta maastoliikennettä pyritään vähentämään. Rantojen luonnontila ja virkistyskäyttömahdollisuudet turvataan. Ruoppauksille laaditaan yleissuunnitelma, jossa huomioidaan sekä suojeluarvot että rantojen virkistyskäyttö. 

Luonnonsuojeluohjelmien tavoitteet toteutetaan, ja suojelualueiden hallinto järjestetään selkeällä ja läpinäkyvällä tavalla. Rahjan luonnonsuojelualueen perustamisessa huomioidaan saariston kulttuuriperintö ja perinteiset luonnonkäyttötavat. Matkailua ja virkistyskäyttöä kehitetään yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa. Saaristolaiskulttuurin säilymistä edistetään, ja saariston omaleimaista kulttuuriperintöä tehdään tunnetuksi mm. alueen matkailussa.

Luonnon virkistyskäyttö ja suojelu sovitetaan yhteen. Kävijöitä ohjataan opastuksella ja retkeilypalveluiden sijoittamisella sekä reittisuunnittelulla alueille, joilla luonto kestää kasvavan käyntimäärän. Kestävää luontomatkailua edistetään yhteistyössä paikallisten matkailuyrittäjien kanssa. Meriluontokeskuksessa, luontokohteilla ja yhteistyökumppaneiden toimipaikoissa järjestetään tapahtumia sekä tehdään asiakasneuvontaa ja opastusta. Meriluontokeskus on keskeinen luontoa ja kulttuuriperintöä, retkeilyä, luonnonsuojelua, luontomatkailua ja ympäristö­kasvatusta koskevan tiedon jakelukanava. Kalajoen luontokohteiden ohella se tarjoaa tietoa Perämeren alueen luonnosta ja retkeilykohteista.