Kalastuspalvelut Metsähallituksen kalastusasiakkaiden mielissä
Tutkimuksessa selvitettiin asiakaskyselyllä millaisia odotuksia ja toiveita kalastusasiakkailla oli Metsähallituksen tarjoamille kalastuspalveluille vuonna 2002. Kalastuspalveluilla tarkoitettiin koko palveluprosessia kalastusluvan ostamisesta kalastustapahtumaan kalastuskohteessa.
Tulosten mukaan Metsähallituksen kalastusasiakkaat arvostavat luonnonrauhaa ja hiljaisuutta. Kalaan mennään rentoutumaan, mutta kalastamisessa kiinnostaa myös sen tuoma jännitys ja saaliillakin on merkitystä, vaikka se ei olekaan tärkeintä. Kalastusasiakkaat ovat aktiivisia kalastuksen harrastajia, jotka kalastavat enimmäkseen uistimella, pilkillä ja verkoilla. Myös onki ja perho ovat suosittuja pyyntivälineitä. Suosituimpia kalavesiä ovat verkkovedet ja virkistyskalastuskohteet.
Kalastusasiakkaat saavat eniten tietoa kalastusmahdollisuuksista Villin Pohjolan elämysoppaasta. Metsähallituksen asiakaspalvelupisteiden palvelua pidetään hyvänä, mutta Villin Pohjolan myyntinumeron tavoitettavuudessa ja luvan ostamisessa internetin kautta olisi parantamisen varaa. Kalastusasiakkaat ostavat kalastusluvat mieluiten ulkopuolisista luvanmyyntipaikoista. Yleisesti voidaan todeta, että kalastusasiakkaat ovat suhteellisen tyytyväisiä sekä virkistyskalastus- että talouskalastusvesille myytäviin kalastuslupiin ja niiden hintatasoon sekä kalastuskohteisiin. Kalastuskohteisiin liittyviä ympäristötekijöitä, kuten omaa rauhaa, ympäristön kuormittamattomuutta ja kalaston hoitotoimenpiteitä pidetään tärkeinä, samoin kalastusaluekarttoja, opasteita ja ajo-ohjeita sekä kalastuksen valvontaa.
Virkistyskalastuskohteiden palveluita pidetään yleensä hyvinä. Asiakkaat toivoivat Metsähallituksen kalastuskohteita koskevan kehittämistyön suuntautuvan ensisijaisesti virkistyskalastusalueisiin, joissa on luontaisesti uudistuva kalasto ja vaatimaton palveluvarustus.
Metsähallitus on vastannut jo monelta osin kalastajien toiveisiin saadun palautteen ohjaamana. Erityisesti perhokalastuskohteiksi soveltuvat paikat saivat oman merkintänsä vuoden 2003 kalapaikkaesitteeseen ja vuodesta 2004 alkaen kaikille virkistyskalastuskohteille luotiin kalapaikkaprofiilit eli ns. apajaluokitus kalastajaryhmien tarpeiden mukaisesti. Vuonna 2006 Metsähallitus aloitti virkistyskalastuskohteiden tarkan seurannan ja kehittämisen tavoitteenaan vastata entistä paremmin kalastajakohderyhmän toiveisiin ja edelleen parantaa kalavesien hoitoa saalisvarmuuden lisäämiseksi. Vuonna 2002 aloitettiin kalastuslupien myynti internetissä. Kännykkälupamyynti, josta saatiin erinomaisen hyvää asiakaspalautetta, laajennettiin lähes kaikkiin virkistyskalastusalueisiin vuoden 2007 alusta. Nuorten pitämiseksi mukana kalastusharrastuksen parissa alle 18-vuotiaille luotiin nuorisokalastuslupana edulliset (5 €/viikko ja 15 €/vuosi) vieheluvat vuoden 2006 alusta.
Metsähallituksen tavoitteena on kehittää kansalaisten kalastusmahdollisuuksia jatkuvan seurannan ja asiakaskuuntelun avulla parhaalla mahdollisella tavalla. Myös yleiskalastusoikeuksien ja lailla säädettyjen maksuttomien kalastusoikeuksien sekä saamelaisten kulttuuriin kuuluvan kalastuksen harjoittamisen edellytykset pyritään turvaamaan.
