Kaldoaivin ja Vätsärin erämaa-alueiden linnusto
Tämä linnustoselvitys kattaa Kaldoaivin ja Vätsärin erämaa-alueet sekä Kaldoaiviin rajautuvan Sammuttijängän-Vaijoenjängän soidensuojelualueen. Kaldoaivin erämaa-alue ja Sammuttijängän-Vaijoenjängän soidensuojelualue sijaitsevat Tunturi-Lapin koivumetsävyöhykkeessä, Utsjoen itä- ja Inarin pohjoisosassa. Tämän valtavan suo- ja tunturierämaan pinta-ala on noin 345 000 ha, josta tunturikoivikoita on 118 000 ha, tunturipaljakkaa 110 000 ha ja soita 77 000 ha. Vätsärin erämaa-alue sijaitsee Inarijärven itäpuolella Metsä-Lapin kasvillisuusalueella. Sen pinta-ala on noin 155 000 hehtaaria, josta lähes puolet on mäntymetsää. Vätsärin pohjoisosat ovat Lapin runsasjärvisintä seutua.
Erämaa-alueilta ei ole aiemmin julkaistu linnustoselvityksiä. Tätä linnustoselvitystä varten käytiin läpi aiemmin julkaistut satunnaislajistoa koskevat yksittäishavainnot sekä matkaraportit. Lisäksi Suomen pesimälintuatlaksista selvitettiin lajisto ja lajien pesimisvarmuudet erämaa-alueiden atlasruuduilla. Käyttöön saatiin paljon linnustoon liittyvää faunistista aineistoa viimeisen atlaskauden (1986-1989) jälkeiseltä ajalta ja Kaldoaivin osalta mittava kartoitusaineisto kolmelta kesältä (1997-1999). Paikallisilta luontoa ja lintuja seuraavilta henkilöiltä saatiin paljon havaintoja. Kaldoaivin erämaa-alueella ja Sammuttijängän-Vaijoenjängän soidensuojelualueella tehtiin maalinnuston linjalaskentaa vuosina 1973-2000 yhteensä 86,6 km. Laskentatuloksia ei ole aiemmin julkaistu. Vätsärin alueella maalinnuston linjalaskentoja ei ole vielä tehty lainkaan. Maalinnuston parimäärät on useissa tapauksissa vertailun vuoksi laskettu käyttämällä Muuttuva Pesimälinnusto -kirjassa ilmoitettuja lajien tiheyksiä linjalaskennoissa Pohjois-Suomessa.
Kaldoaivin erämaa-alueella ja Sammuttijängän-Vaijoenjängän soidensuojelualueella on tavattu yhteensä 150 lintulajia. Näistä säännöllisesti pesiviä on 85 lajia. Maalinnuston kokonaisparimäärä linjalaskentojen perusteella on 300 000-500 000 paria. Merkittävä osa maamme suosirri-, punakuiri- ja allikannasta sekä lapasotkan pienestä sisämaakannasta asustaa tällä alueella. Alue on myös mustalintu-, kapustarinta- ja lapinsirkkukantojemme painopistealueita. Pesimälajistosta varsinaisia uhanalaisia (10 lajia) ovat kiljuhanhi (kadonnut lajistosta?), lapasotka, merikotka, kotka, ampuhaukka, tunturihaukka, muuttohaukka, lapinsirri, tunturipöllö ja pikkutikka. Lisäksi alueella pesii 18 silmälläpidettävää lajia.
Vätsärin erämaa-alueella on tavattu yhteensä 127 lintulajia. Näistä säännöllisesti pesiviä on 82 lajia. Pesimälajistosta varsinaisia uhanalaisia (4 lajia) ovat kotka, ampuhaukka, tunturihaukka ja tunturipöllö. Lisäksi alueella pesii 17 silmälläpidettävää lajia.
