Kevon luonnonpuiston ja Natura 2000 -alueen hoito- ja käyttösuunnitelma
Luonnonsuojelulain mukaan luonnonpuistoille voidaan laatia hoito- ja käyttösuunnitelma. Hoito- ja käyttösuunnitelma tehdään 10-20 vuodeksi kerrallaan ja siinä määritellään toimenpiteet alueen perustamistavoitteiden toteuttamiseksi. Tähän saakka alueen hoitoa ja käyttöä on ohjannut vuonna 1991 hyväksytty runkosuunnitelma.
Suunnittelualue muodostuu vuonna 1956 perustetusta Kevon luonnonpuistosta sekä Kevon Natura 2000 -alueesta. Kevon Natura-alueeseen kuuluu valtion maiden lisäksi yksityisiä suojelualueita sekä yksityismaita, joiden osalta suojelun toteutus on vielä kesken. Suunnittelualueen kokonaispinta-ala on noin 71 500 hehtaaria ja se sijaitsee kokonaisuudessaan Utsjoen kunnan alueella.
Kevon rotkolaakso on luonnonmuodostumana ainutlaatuinen koko Suomessa. Retkeilijä pääsee tutustumaan Kevoon kahdella merkityllä ja melko vaativalla retkeilyreitillä. Turun yliopiston Kevon tutkimuslaitoksen ansiosta myös luonnontieteellisellä tutkimuksella on alueella pitkät perinteet.
Hoidon ja käytön suunnittelu sisältää nykytilan kuvauksen, jossa tunnistetaan alueen suojelu- ja kulttuuriarvot. Nykytilan kuvauksen perusteella arvioidaan alueeseen kohdistuvia keskeisiä uhkia ja esitetään toimenpiteitä niiden torjumiseksi. Tavoitteen asettelussa esitetään, kuinka toimenpiteiden toteutumista seurataan ja niiden vaikutuksia ja vaikuttavuutta arvioidaan. Toteutukseen on koottu Metsähallituksen vastuulla olevia toimenpiteitä ja niiden resurssitarpeita.
Suunnitelman linjaukset perustuvat luonnonsuojelulakiin ja aluetta koskeviin rauhoitussäännöksiin sekä muuhun lainsäädäntöön, alueella tehtyihin selvityksiin, paikallisten asukkaiden ja sidosryhmien esittämiin näkemyksiin sekä neuvotteluihin saamelaiskäräjien kanssa. Suunnittelua varten perustettiin yhteistyöryhmä, johon kutsuttiin edustajat eri sidosryhmistä. Saamelaiskäräjät nimesi suunnittelun tueksi erillisen Akwé: Kon -työryhmän. Akwé: Kon -ohjeita soveltamalla pyrittiin varmistamaan saamelaisten osallistuminen suunnitelman valmisteluun sekä osallistuminen koko suunnitteluprosessin ajan saamelaiskulttuurille aiheutuvien vaikutusten arviointiin.
Suunnitelmassa esitetään muutoksia alueen käyttöön koskien talvi- ja kesäajan maastoliikennettä, ilma-alusten laskeutumista, ratsastusta ja koiravaljakkoajelua, polttopuun ottoa puiston alueelta ulkopuolisiin tarpeisiin ja tutkimusvyöhykettä. Luontopalvelujohtaja hyväksyi hoito- ja käyttösuunnitelman 23.12.2016.
