Kilpiaavan hoito- ja käyttösuunnitelma
Kilpiaavan noin 2 400 hehtaarin suuruinen suunnittelualue sijaitsee Pelkosenniemen kunnassa, kohdassa, jossa kolme suurta Lapin jokea, Kemijoki, Luiro ja Kitinen yhtyvät. Kilpiaapa on Suomen kymmenenneksi suurin aapasuo, ja se kuuluu Kemihaaran suot -nimiseen Natura 2000 -alueeseen. Kemihaaran suot on valittu Natura 2000 -verkostoon yhteisön tärkeänä pitämänä alueena (SCI-alue) luontodirektiivin nojalla sekä ilmoitettu erityisten suojelutoimien alueena (SPA-alue) lintudirektiivin nojalla. Kilpiaapa on suurelta osin ollut yksityistä maata. Sen suojelu toteutetaan luonnonsuojelulain keinoin joko ostamalla tai vaihtamalla maat valtiolle, tai yksityismaille tehtävin rauhoitussopimuksin.
Hoito- ja käyttösuunnitelma laadittiin osana Pelkosenniemi Life -hanketta. Suunnitelma laadittiin yhteistyössä Metsähallituksen, Pelkosenniemen kunnan, Pyhä-Kallion paliskunnan, Pelkosenniemen riistanhoitoyhdistyksen, Kairalan kylätoimikunnan ja Pelkosenniemen kyläyhdistyksen kanssa. Suunnittelussa noudatettiin ympäristöhallinnon osallistavan suunnittelun periaatteita ja Metsähallituksen laatimaa alueiden hoidon ja käytön suunnitteluohjetta.
Kilpiaavan luontotyypit, linnusto ja putkilokasvilajisto selvitettiin hoidon ja käytön suunnittelun perustaksi. Kyläläiset antoivat runsaasti arvokasta tietoa alueen historiasta, paikannimistöstä, Kilpiaavan vanhoista ja nykyisistä käyttömuodoista sekä lajistosta. Tärkeimpiä luontoarvoja Kilpiaavalla ovat sen aapasuoluonto ja runsas pesimälinnusto. Kilpiaavalla on suuri merkitys alueen asukkaille luontaiselinkeinojen ja eränkäynnin perinteiden harjoittamisen sekä virkistäytymisen kautta.
Hoito- ja käyttösuunnitelman tavoitteena on säilyttää edustava aapasuo, turvata lajiston elinmahdollisuudet sekä säilyttää alueen perinteinen käyttö mahdollisuuksien mukaan nykyisen kaltaisena. Tavoitteena on lisätä yleistä aapasuoluonnon tuntemusta ja Kilpiaavan tunnettavuutta.
Suunnitelmassa esitetään linjaukset liikkumisen ja metsästyksen järjestämiseksi. Kilpiaavan pohjoisosaan laaditaan suon ennallistamissuunnitelma. Alueelle ei ole tarkoitus rakentaa uutta, vaan luontomatkailu perustuu olemassa oleviin rakenteisiin, ja sitä ohjataan alueen itäreunan polulle maasto-opastusta parantamalla. Kilpiaavasta tehdään kohde-esittely Metsähallituksen Luontoon.fi-sivuille.
