Koloveden kansallispuiston hoito- ja käyttösuunnitelma

Koloveden kansallispuisto sijaitsee Savonlinnan, Enonkosken ja Heinäveden kunnissa Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan maakunnissa. Suunnittelualueen kokonaispinta-ala on noin 6 074 ha, josta noin 19 % on vettä. Suunnitelma kattaa samalla reilun puolet Kolovesi–Vaaluvirta–Pyttyselän Natura 2000 -alueesta. Koloveden kansallispuiston perustamistarkoitukseksi on määritetty erittäin uhanalainen saimaannorppa sekä Saimaan saaristoluonnon, saimaannorpan elinympäristön ja Etelä-Suomen metsäluonnon suojeleminen.

Koloveden kansallispuisto on merkittävä virkistyskäyttö- ja luontomatkailukohde. Koloveden keskeisiksi suojelu- ja käyttöarvoiksi tässä suunnitelmassa määritettiin saimaannorppa, vanhat metsät, uhanalainen lajisto, järviekosysteemi, erämainen saaristoluontokokonaisuus, virkistyskäyttö ja luontomatkailu sekä arkeologiset kohteet ja rakennettu kulttuuriperintö.

Koloveden hoidon ja käytön päämäärinä on turvata: 1) saimaannorppakannan kasvu ja alueen säilyminen kokonaisuudessaan norpan lisääntymiselle soveliaana, 2) kansallispuiston metsien säilyminen monimuotoisina elinympäristöinä uhanalaiselle metsälajistolle, 3) järviekosysteemin säilyminen laadultaan ja toiminnaltaan erinomaisessa tilassa, ja alueen selkävesilinnuston säilyminen elinvoimaisena, 4) erämaisen maisemakuvan ja luonteen säilyminen, 5) alueen virkistyskäytön ja matkailun kestävyys, 6) arkeologisten kohteiden säilyminen, hoidon jatkaminen ja rakennusperintökohteiden kulttuurihistoriallisten arvojen säilyminen. Kansallispuiston järjestyssääntö tullaan päivittämään.

Puistossa ei suunnitella toteutettavan uusia reittejä tai palvelurakenteita, vaan ylläpidetään olemassa olevaa ja parannetaan esteettömyyttä sekä parannetaan virkistyskäytön ohjausta opastusviestinnän keinoin. Alueella noudatetaan kestävän luontomatkailun periaatteita ja panostetaan yrittäjien yhteistyösopimuksiin sekä saimaannorpan kestävän matkailun periaatteisiin. Puiston vyöhykejaolla, palvelurakenteiden sijoittelulla ja seurantamittareiden avulla ohjataan kävijöiden liikkumista siten, ettei lajistolle aiheudu liikaa häiriötä ja kulumisvauriot jäävät mahdollisimman pieniksi. Retkeilyrakenteet ja kävijöiden ohjaus keskitetään retkeily- ja luonto-matkailuvyöhykkeelle. Merkittävä osa suunnittelualueesta (56 %) pidetään liikkumisrajoitusvyöhykkeenä 1.1.–30.4. välisenä aikana, jotta saimaannorpan pesintää alueella tulevaisuudessa voidaan turvata.

Hoito- ja käyttösuunnitelman tavoitteena on tunnistaa ja sovittaa yhteen kansallispuiston keskeiset suojelu- ja käyttöarvot sekä -tarpeet niin, että luonnon- ja kulttuuriperinnönsuojelun, virkistyskäytön ja luontomatkailun sekä valtion maiden eri käyttäjäryhmien näkökulmat tulevat huomioiduiksi. Suunnitelmakausi on noin 10–15 vuotta. Hoito- ja käyttösuunnitelma ohjaa toimintaa valtion alueilla. Suunnitelma on laadittu osallistavaa suunnittelutapaa noudattaen yhteistyössä alueen eri toimijoiden kanssa. Hoito- ja käyttösuunnitelma päivitetään osana EU-rahoitteista Yhteinen Saimaannorppamme-LIFE-hanketta (LIFE19 NAT/FI/000832).