Lahopuun lisäyksen vaikutus kovakuoriaislajistoon
Metsien ennallistamisella pyritään pitkällä tähtäimellä nopeuttamaan luonnontilaisen metsän rakennepiirteiden ja prosessien kehittymistä suojelualueiden metsiin. Lyhyellä tähtäimellä sillä pyritään luomaan metsiin elinympäristöjä ja resursseja etenkin lahopuusta riippuvaisille uhanalaisille ja harvinaisille lajeille.
Metsien ennallistamisen seurantojen avulla selvitetään, miten hyvin ennallistamiselle asetetut laadulliset ja määrälliset tavoitteet saavutetaan. Seurantoja varten on perustettu Etelä-Suomesta Etelä-Lappiin ulottuva 31 ennallistamiskohteesta koostuva seurantaverkosto, johon kuuluvat koealojen lisäksi ennallistamisen ulkopuolelle jäävät kontrollialat. Kohteilla seurataan puuston kehitystä sekä lahopuun lisäyksen vaikutusta kääpiin ja kovakuoriaisiin.
Kovakuoriaispyynti on suoritettu seurantaverkoston lahopuunlisäyskohteilla kahdesti. Ensimmäinen pyyntikerta sijoittui vuosille 2006–2007, jolloin ennallistamistoimenpiteistä oli kulunut valtaosalla kohteista 0–1 vuotta. Toinen pyynti suoritettiin viiden vuoden kuluttua ennallistamisesta vuosina 2008–2012. Kerätty kovakuoriaisaineisto sisälsi yhteensä 89 384 yksilöä, jotka kuuluivat yhteensä 1 049 lajiin. Aineiston analysointia varten siitä eroteltiin erikseen tarkasteltavaksi lahopuun lisäyksen kohdelajit eli havupuulla elävät saproksyylit sekä uhanalaiset ja harvinaiset lajit.
Lahopuun lisäyksen seurantaverkoston kovakuoriaispyyntien tulokset kertovat, että lahopuusta riippuvainen kovakuoriaislajisto runsastuu välittömästi toimenpiteen jälkeen. Jo viiden vuoden kuluttua ennallistamisesta vaikutus on selvästi tasoittunut, vaikkakin lajimäärät ovat edelleen korkeampia lahopuun lisäys- kuin kontrollialoilla. Tällainen vaste on tyypillinen kovakuoriaisille, jotka esiintyvät runsaslukuisimpina ja -lajisimpina nimenomaan vasta kuolleessa puussa ja joiden lajimäärät pienentyvät lahoamissukkession edetessä. Ennallistamisen vaikutus on kuusi- ja mäntyvaltaisilla kohteilla samankaltainen, mutta muutokset ovat kuusivaltaisilla kohteilla hieman nopeampia ja voimakkaampia kuin mäntyvaltaisilla. Tämä johtuu todennäköisesti puulajikohtaisista eroista niiden kuolemis- ja lahoamisnopeudessa. Vaateliaiden havupuun saproksyylilajien ei voida tulosten perusteella sanoa merkittävästi hyötyvän ennallistamisesta lyhyellä aikavälillä.
