Lemmenjoen kansallispuiston hoito- ja käyttösuunnitelma
Lemmenjoen kansallispuisto on perustettu vuonna 1956 annetulla lailla (634/1956). Sitä on laajennettu ensin vuonna 1971 (laki 204/1971) ja uudestaan vuonna 1982 (laki 674/1981).
Luonnonsuojelulaki (1096/1996) edellyttää, että kansallispuiston hoidon ja käytön järjestämistä varten on laadittava hoito- ja käyttösuunnitelma, jossa määritellään toimenpiteet puiston perustamistavoitteiden toteuttamiseksi.
Tämä on Lemmenjoen kansallispuiston kolmas hoito- ja käyttösuunnitelma. Metsähallitus arvioi hoito- ja käyttösuunnitelmat säännöllisesti, ja katsottiin tarpeelliseksi päivittää yli 15 vuotta sitten laadittu Lemmenjoen vanha runkosuunnitelma vastaamaan mm. uudistunutta lainsäädäntöä.
Kansallispuiston tärkein tehtävä on suojelu, joka kohdistuu alkuperäisen elottoman ja elollisen luonnon piirteisiin, lajeihin ja eliöyhteisöihin, mutta voi kohdistua myös ihmisen toiminnan tuloksena syntyneisiin perinteisiin ympäristöihin, eliöyhteisöihin, maisemiin ja rakenteisiin. Yleisen suojelun periaatteesta voidaan kansallispuistossa poiketa porotalouden ja paikallisen väestön luontaiselinkeinojen hyväksi, mikäli tästä ei koidu oleellista eikä pysyvää vahinkoa suojelutavoitteiden kannalta.
Nykyisessä laajuudessaan (285 790 ha) Lemmenjoen kansallispuisto edustaa monipuolisesti Pohjois-Lapin luontoa ja maisemia. Se on Suomen suurin kansallispuisto, kansallisesti ja kansainvälisesti merkittävä suojelualue sekä Länsi-Euroopan laajimpia tiettömiä metsäerämaita. Lemmenjokilaakson mäntymetsät edustavat eurooppalaisessa suojelualueverkostossa erityisen tärkeiksi luokiteltuja boreaalisia luonnonmetsiä. Kansallispuiston metsät ovat merkittävä osa kansallista ja kansainvälistä suojelualueverkostoa erityisesti laajuutensa ja luonnontilaisuutensa vuoksi.
Lemmenjoen kansallispuisto on merkittävää poronhoitoaluetta pääasiassa Sallivaaran paliskunnalle sekä tärkeää metsästys-, kalastus- ja marjastusaluetta paikallisille ihmisille. Suurin osa puistosta on syrjävyöhykettä, joihin ei rakenteilla ohjata retkeilijöitä eikä muita toimintoja, vaan alueet ovat pääasiassa porotalouden ja muiden luontaiselinkeinojen käytössä.
Retkeilijän näkökulmasta kansallispuisto on erämaisempi kuin monet Lapin lakisääteiset erämaa-alueet tai useimmat muut kansallispuistot. Lemmenjoen kansallispuistoon tehdään vuosittain vain noin 10 000 käyntiä, pääosin virkistyskäyttövyöhykkeelle: Lemmenjokilaaksoon ja kultamaille.
Kultaa Lemmenjoen kansallispuiston alueella on kaivettu jo ennen puiston perustamista, yli 130 vuoden ajan.
