Lylyn alue-ekologinen suunnitelma

Suunnitteluprosessin tavoitteena on ollut kartoittaa suunnitelma-alueen eri osa-alueiden kohteet ja sovittaa ne yhteen hyvän metsätalouden kanssa. Lylyn alue-ekologisessa suunnitelmassa tärkeimpiä osa-alueita ovat arvokkaat luontokohteet, ekologiset yhteydet, monimuotoisuuden lisäämisalueet, virkistys- ja maisemakohteet sekä riistakohteet. Suunnitelmassa on asetettu myös vanhoille metsille, lehtimetsille ja kuloalueille tavoiteosuudet.

Suunnitelma-alue sijaitsee Pohjois-Hämeessä, Vilppulan kunnan eteläosaan rajoittuvalla Lylyn alueella. Se kuuluu Metsähallituksen Jyväskylän metsätiimiin. Maantieteellisen sijaintinsa mukaan alue on eteläboreaalisen kasvillisuusvyöhykkeen pohjoisinta kärkeä ja rajoittuu siten keskiboreaaliseen vyöhykkeeseen. Lylyn suunnitelma-alueen kokonaispinta-ala on 3 570 hehtaaria, josta talousmetsäaluetta on 3 443 ha (96,4 %). Talousmetsiin kuulumattomista erikoismetsistä suurin osa kuuluu puolustusvoimien käyttöoikeusalueeseen, jonka yhteispinta-ala on 93 ha (73 % erikoismetsien pinta-alasta). Vanhojen metsien suojelualueeseen kuuluu Kolmikouran aarnialue (3,1 ha), jonka läheisyydessä sijaitsee myös valtioneuvoston periaatepäätöksellä varattu alue (0,5 ha). Avainbiotoopeiksi luokiteltiin maastomittausten perusteella 28 kuviota pinta-alaltaan 55 ha (1,7 % metsätalouden maasta). Yli puolet avainbiotooppikuvioista on luokiteltu rakenteellisten tekijöiden perusteella. Monimuotoisuuden lisäämisalueita ja ekologisia yhteyksiä on suunnitelmassa 80 hehtaaria (2,5 % metsätalouden maasta). Aktiivisen ennallistamisen kohteena on 4 hehtaarin kokoinen neva-alue. Lisäksi riistakohteina kartoitettiin runsaasti eri riistalajien ravinto-, suoja- ja lisääntymisalueita. Maisemakohteiksi luokiteltiin 7 kuviota.

Lylyn suunnitelma on tehty Metsähallituksen ja Helsingin yliopiston yhteistyönä ja siten sillä on merkitystä opetuskäytön kannalta. Suunnitelma-alue sijaitsee lähellä yliopiston metsäasemaa, Hyytiälää, missä yliopistolla on runsaasti tutkimus- ja opetuskoealoja.

Suunnitelmalla voidaan olettaa olevan positiivisia ekologisia vaikutuksia eliö- ja kasvilajistoihin, koska suunnitelman toteutumisen myötä monimuotoisuutta lisääviä arvokkaita luonto- ja ym. kohteita tullaan tulevaisuudessa ottamaan huomioon niille kuuluvan käytön mukaisesti. Lisäksi pidemmän aikajakson vaikutuksina voidaan olettaa näiden erityiskohteiden (mm. vanhat metsät, monimuotoisuuden lisäämisalueet ja ekologiset yhteydet) elinympäristöjen laadun ja metsikkörakenteen kehittyvän entistä edullisemmiksi eliölajeille.

Suunnitelman taloudelliset vaikutukset suunnitelma-alueen käyttöpuusuunnitteeseen ja nettotuloihin laskettiin MELA-laskentaohjelmalla tulevan 30 vuoden aikajaksolle. Käyttörajoitusten yhteenlaskettu vaikutus on ensimmäisen kymmenvuotiskauden ajalla noin 6-9 %-luokkaa, jonka jälkeen vaikutukset vähenevät vähitellen nuorten puustoikäluokkien varttuessa hakkuuikäisiksi.