Metsähallituksen julkisten hallintotehtävien tilinpäätös ja toimintakertomus 2009
Metsähallituksen julkisten hallintotehtävien eli luontopalvelujen toimintatavoitteiden perustana ovat muun muassa valtioneuvoston hyväksymä Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön kansallinen strategia ja toimintaohjelma 2006–2016 sekä Etelä-Suomen metsien suojelua koskeva METSO-ohjelma. Vuonna 2009 luontopalvelujen toimintaa ohjasi myös sen oma uusi toimintaohjelma, joka linjaa luontopalvelujen toiminnan tavoitteita pitkällä ja lyhyellä aikavälillä. Luontopalvelujen tuottavuus parani edelleen: edellisvuoteen verrattuna tuottavuuden nousu oli 5 %.
Luontopalvelujen toimintaympäristöön vaikuttivat voimakkaasti valtionhallinnon meneillään olevat merkittävät uudistushankkeet, jotka koskevat muun muassa valtion liikelaitoksia, aluehallintoa ja sektoritutkimuslaitoksia. Vuotta leimasivat myös Euroopan kansallispuistojen 100-vuotisjuhlavuosi ja Metsähallituksen 150-vuotisjuhlavuosi. Keväällä 2009 luontopalvelut sai pitkäaikaisesta ja vaikuttavasta työstään luonnon hyväksi Suomen luonnonsuojeluliiton vuosittaisen ympäristöpalkinnon.
Metsähallitus saavutti vuonna 2009 METSO-toimintaohjelman 2008–2016 mukaiset sekä muut tavoitteet, jotka liittyivät luontotyyppi-inventointiin, ennallistamiseen ja luonnonhoitoon sekä niiden seurantoihin valtion suojelualueilla. Yksityisillä suojelualueilla toimenpiteet kohdistettiin pääasiassa arvokkaiden elinympäristöjen hoitoon. Metsähallitus valitsi METSO-ohjelman tavoitteen mukaisesti valtionmailta 10 000 suojeltavaa metsähehtaaria eteläisestä Suomesta. Metsähallituksen luontopalvelut jatkoi sen vastuulla olevien lajien seurantoja ja rannikon vedenalaisen luonnon inventointeja. Saimaannorpan suojelemiseksi tehtävien kalastusrajoitusten määrä saatiin nousemaan lähes 1 500 km²:n suuruiseksi.
Suojelualueet tarjoavat yhteiskunnalle merkittäviä luonnontaloudellisia ja yhteiskunnallisia hyötyjä, ns. ekosysteemipalveluja. Luontopalvelut kehitti yhteistyössä Metsätutkimuslaitoksen kanssa amerikkalaisen MGM2-mallin pohjalta uuden laskentamallin, jonka avulla suojelu- ja retkeilyalueiden matkailun paikallistaloudellisia vaikutuksia voidaan arvioida. Parhaimmillaan valtion kansallispuistojen ja retkeilyalueiden virkistyskäyttöön sijoittama euro palautuu takaisin 20-kertaisesti taloudellisena toimeliaisuutena ja työpaikkoina. Kansallispuistojen käyntimäärä ylitti ennusteen ja jatkoi kasvuaan. Kaikkien Metsähallituksen virkistyskohteiden kokonaiskäyntimääräksi arvioitiin 4,7 miljoonaa.
Riistaelinympäristöjen aktiivisen hoidon projektissa kehitetty toimintamalli riekkosoiden, vesilintukosteikkojen ja riistan kannalta tärkeiden korpien ennallistamiseksi siirrettiin osaksi metsätalouden normaalia suunnittelu- ja toteutustyötä. Metsästys- ja kalastuslupien myyntiä varten kehitetty LUPAHAKU-järjestelmä mahdollistaa ammattikalastuslupien, metsästyksen kausilupien ja hirvenmetsästyslupien sähköisen haun internetissä sekä hakemusten käsittelyn, dokumentoinnin ja seurannan.
Alueiden hoidon ja käytön suunnittelussa päästiin tavoitteisiin ja suojelualueiden järjestyssääntöjä valmistui yli 70 alueelle. Hoidon ja käytön suunnittelussa ja alueiden tilan seurannassa jatkettiin menetelmien, ohjeistuksen ja tietojärjestelmien kehittämistyötä, jonka tuloksena aluetason suunnittelun ja seurannan käytännöt tulevat täysin uusiutumaan.
Luontopalvelujen kokonaismenot olivat 51,4 miljoonaa euroa. Ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön kautta valtion talousarviosta tuleva rahoitus kattoi menoista 38,5 miljoonaa euroa, maksullisen toiminnan tulorahoitusta oli 7,7, miljoonaa ja yhteisrahoitteisen toiminnan ulkopuolista rahoitusta noin 5,2 miljoonaa. Henkilötyövuosia kertyi 513.
Metsähallituksen julkisten hallintotehtävien tilinpäätös ja toimintakertomus on laadittu valtion liikelaitoksen muun toiminnan erillisestä kirjanpidosta ja erillisestä tilinpäätöksestä annetun asetuksen (1402/2004) mukaisesti.
