Metsähallituksen selvitys Suomenlahden merikansallispuistojen täydentämistarpeista ja -mahdollisuuksista

Metsähallitus on tässä raportissa selvittänyt ympäristöministeriön pyynnöstä Suomenlahden merikansallispuistojen täydentämistarpeita sekä Porkkalanniemen ja sen edustan valtion maa- ja vesialueiden roolia merialueen suojeluverkostossa.

Itäisen Suomenlahden, Tammisaaren saariston ja Saaristomeren kansallispuistojen toiminnasta on saatu kokemusta vuosikymmenien ajalta. Luontotyyppejä, lajeja ja merenpohjan luontoarvoja koskeva tieto on lisääntynyt suuresti tänä aikana. Uusia maa- ja vesialueita on hankittu puistojen täydentämiseksi. Näiden alueiden liittäminen kansallispuistojen osaksi sekä kansallispuistolakeihin liittyvät lakitekniset kysymykset edellyttävät kuitenkin puistolakien uudistamista. Samalla on mahdollisuus myös kirjata lakiin kansallispuiston perustamistarkoitus (Itäisen Suomenlahden kansallispuisto) tai ajanmukaistaa sitä (Tammisaaren saariston kansallispuisto).

Metsähallitus katsoo selvityksen perustella, että on olemassa hyviä edellytyksiä liittää Itäisen Suomenlahden kansallispuistoon merialueita ja tällä tavoin siitä tehdään monipuolinen merikansallispuisto. Kansallispuiston pinta-ala on tällä hetkellä 656 ha ulkosaaria. Ehdotetun täydentämisen jälkeen Itäisen Suomenlahden kansallispuiston maapinta-ala olisi 1 121 ha, merialueen pinta-ala 20 859 ha ja koko kansallispuiston yhteensä 21 980 ha. Merkittävintä ehdotuksessa on 13 merenpohjan monimuotoisuuden suojelun kannalta tärkeän alueen, pinta-alaltaan 17 061 ha, liittäminen kansallispuistoon yleisestä vesialueesta. Ehdotuksessa ovat mukana Kirkonmaan ja Orrengrundin alueet, joilta puolustusvoimat ja merivartiosto ovat siirtyneet pois. Muitakin puolustusvoimien saaria on tarkastelussa mukana, mutta niiden osalta esitetään ainoastaan varautumista tilanteeseen, jossa puolustusvoimien toiminta saarilla saattaa vähentyä tai loppua.

Tammisaaren saariston kansallispuiston täydentämisen osalta esitys perustuu aiemmin hoito- ja käyttösuunnitelman päivityksen yhteydessä tehtyyn ehdotukseen. Puiston pinta-ala on nyt 829 ha maata ja 4 659 ha vettä, yhteensä 5 488 ha. Ehdotuksen mukaan Tammisaaren saariston kansallispuiston maapinta-ala kasvaisi 124 hehtaarilla ja vesialueet 6 413 hehtaarilla, kun puolustusvoimien alueita ei lasketa mukaan. Laajennuksen jälkeen puiston maapinta-ala olisi 953 ha ja merialue 11 072 ha, yhteensä 12 125 ha. Merkittävin laajennusalue olisi Segelskärin ulkoluotojen alue, joka käsittää 6 350 ha yleistä vesialuetta ja 30 ha luotoja.

Saaristomeren kansallispuiston rikkaan lajiston ja luontotyyppien suojelun sekä alueiden hoidon kannalta olisi välttämätöntä voida yhtenäistää paikoitellen hajanaista kansallispuistoa. Puiston täydentämisen kannalta tärkein kysymys on Natura-verkoston toteutuksen valmiiksi saattaminen. Merenpohjan inventoinneissa on paljastunut, että erityisesti kolmannen Salpausselän alueet ovat paitsi pinnan päällä myös merenpohjassa poikkeuksellisen arvokkaita alueita. Niitä samoin kuin puiston alueiden ympäröimiä loma-asuntoja ja luonnonsatamia ehdotetaan hankittavaksi kansallispuistoon, milloin alueita on ostettavissa. Tämän lisäksi Örön ja Utön rannikkolinnakkeiden toiminnan päättymisen yhteydessä sekä Kemiönsaaren Skinnarvikin saarten mahdollisen liitämisen kautta kansallispuiston maa-ala voisi kasvaa yli 500 hehtaarilla. Näissä saarissa on arvokasta luontoa, mutta linnakkeilla olevat arvokkaat historialliset kohteet tuovat lisähaastetta. Toiminnan kehittäminen vuosisatoja asuttujen kylien läheisyydessä edellyttää saaristokulttuurin ja naapureiden huomioon ottamista enemmän kuin useilla muilla suojelualueilla.

Porkkalan alueella Metsähallitus esittää kolmen uuden merensuojelualueen perustamista Porkkalan eteläpuolen matalikoille, pinta-alaltaan 11 840 ha. Suojelualueverkoston kehittämiseksi Metsähallitus esittää neljää vaihtoehtoa, joissa kaikissa on mukana vain Metsähallituksen hallinnassa olevia alueita:

• 0-vaihtoehdon mukaan Metsähallituksen alueista, mukaan lukien ehdotetut merensuojelualueet,tehdään asetusteitse ns. tavallisia luonnonsuojelualueita.
• Vaihtoehdon 1 mukaan perustettaisiin Porkkalan saariston kansallispuisto käsittäen mainitut matalikot ja Porkkalan edustan saaret. Kansallispuiston pinta-ala olisi 155 ha saaria ja 12 672 ha vesialuetta. Jos mukaan lasketaan puolustusvoimille vuokratut alueet Järvössä, Rönnskärissä, Stora Fagerössä ja Låga Bågaskärissä pinta-alat olisivat yhteensä 255 ha saaria ja 13 188 ha vettä.
• Vaihtoehdon 2 mukaan perustettaisiin Porkkalan ja saariston kansallispuisto, jossa olisi edellisen vaihtoehdon alueiden lisäksi rannikon kohteita. Tämän kansallispuiston pintaala olisi yhteensä pinta-alat olisivat 1 044 ha saaria ja 13 038 ha vesialuetta. Jos mukaan lasketaan puolustusvoimille vuokratut alueet Järvössä, Rönnskärissä, Stora Fagerössä ja Låga Bågaskärissä sekä Porkkalan luotsiaseman tontti pinta-alat olisivat 1 164 ha saaria ja 13 544 ha vettä.
• Vaihtoehdon 3 mukaan perustettaisiin Länsi-Uudenmaan rannikon kansallispuisto. Sen pinta-ala olisi sama kuin vaihtoehdossa 0 eli pinta-alat olisivat 1 064 ha maata ja 13 034 ha vesialuetta. Vaihtoehdot 0 ja 3 käsittäisivät samat Metsähallituksen alueet. Jos mukaan lasketaan puolustusvoimille vuokratut alueet Järvössä, Rönnskärissä, Stora Fagerössä ja Låga Bågaskärissä sekä Porkkalan luotsiaseman tontti pinta-alat olisivat 1 184 ha maata ja 13 549 ha vettä.

Porkkalan kansallispuiston perustamisen arvioidaan aiheuttavan noin 1 miljoonan euron verran investointikustannuksia ja 80 000 euroa vuosittaisia käyttökustannuksia. Myös 0-vaihtoehdossa syntyy kustannuksia: investointien osalta noin kolmannes ja käyttökustannuksia puolet kansallispuistovaihtoehtoihin verrattuna. Porkkalan kuten myös muiden alueiden virkistys- ja matkailukäytön mahdollisuuksia ja hyötyjä tulee arvioida tarkemmin jatkosuunnittelussa.