Dahkki(t) Wallenius Pauli
Almmustuhtti Metsähallitus, Vantaa, 2001
Siidolohku 346 s.
Giella
suomi
Almmustahttinráiddut
Metsähallituksen metsätalouden julkaisuja 41
ISSN-L 1239-1670
ISBN 952-446-294-x
Čoahkkáigeassu

Sosiaalinen kestävyys julkisten luonnonvarojen käytössä edellyttää tai jopa on osallistavaa suunnittelua. Metsien monikäytön lisään-tyessäristiriitaiset tavoitteet on pyrittävä sovittamaan mahdollisimman laajasti hyväksyttäviksi ratkaisuiksi. Metsähallituksen luonnonvara-suunnitelmatovat laajojen alueiden strategisia maankäyttösuunnitelmia, joissa toteutetaan avointa, hyvää osallistavaa suunnittelua.Osallistaminen järjestetään tietoisesti. Osallistamissuunnitelma käydään läpi osallistujien kanssa, ja sidosryhmätyöryhmät muodos-tetaanyhdessä osallistuvien sidosryhmien kanssa. Kaikille halukkaille tarjotaan mahdollisuus tuoda näkemyksensä mukaan suunnit-teluun,ja osallistaminen aloitetaan heti suunnitteluprosessin alussa. Suunnitteluun liittyvää materiaalia tuotetaan ja viestitetäänmonin eri tavoin. Luonnosvaiheen ratkaisuja käydään läpi osallistujien kanssa. Lisäksi kaikki palauteaineisto analysoidaan ja työstetäänsuunnitteluprosessin käyttöön. Osallistava suunnittelu perustuu Metsähallituksen omaan päätökseen. USA:n metsähallituksessaosallistaminen on ollut lakisääteistä jo 30 vuotta.Suomen ja USA:n metsähallitusten henkilöstön asennoitumisessa osallistavaa suunnittelua kohtaan on monia yhtäläisyyksiä, muttamyös merkittäviä eroja. Kummassakin metsähallituksessa on voimakas positiivinen asenne osallistamista kohtaan. USA:n metsä-hallituksessapidetään yksittäisten kansalaisten ja aktivistiryhmien osallistamista paljon tärkeämpänä tavoitteena kuin Suomessa.Suomen Metsähallituksen henkilöstön asennoituminen muuttui lähelle USA:n henkilöstön asennoitumista luonnonvarasuunnitelmissasaatujen osallistamiskokemusten jälkeen. Osallistavaa suunnittelua käytetään USA:ssa kaikissa suunnitteluhankkeissa ja kaikessatoiminnassa suunnittelusta toteutukseen ja seurantaan. Suomen Metsähallituksessa sitä käytetään vain suunnitteluvaiheessa.Osallistavan suunnittelun ongelmina nähdään molemmissa metsähallituksissa organisaation sisäisten tulostoimintojen yhteistyönheikkous sekä tiedotustoiminta. USA:n metsähallituksessa ongelmana pidetään lisäksi ammattikielen vaikeaa ymmärrettävyyttä.Kehittämiskeinoina tuodaan esille organisaatioiden sisäisen yhteistyön ja viestinnän kehittäminen.Molemmissa metsähallituksissa pidetään konflikteja sidosryhmien kanssa merkittävinä ongelmina, joiden ratkaisemista USA:ssatavoitellaan osallistavalla suunnittelulla ja kansalaisten kouluttamisella. Suomessa ratkaisuja haetaan ristiriitaisten tulostavoitteidenselkeämmästä määrittelystä ja tiedonkulun parantamisesta.Kainuun ja Länsi-Suomen luonnonvarasuunnitelmien osallistavalla suunnittelulla saatiin kaikkiaan 3 400 luokiteltua palautetta.Enemmistö palautedokumenteista, noin kolmannes kaikista palautteista, koski metsien ja alueiden virkistyskäyttöä (tähän kuuluvatmyös metsästys ja kalastus) ja toiseksi eniten käsiteltiin metsätaloutta. Palautekommenteista puolet luokiteltiin Metsähallituksentoiminnassa toteutuviksi. Kainuussa 18 % ja Länsi-Suomessa 12 % kommenteista luokiteltiin sellaisiksi, jotka eivät toteuduMetsähallituksen toiminnassa. Metsätalouteen liittyvistä toteutumattomista kommenteista valtaosa koski voimakkaita metsänkäsittely-menetelmiäja koneellista puunkorjuuta. Luonnonsuojeluun liittyvät toteutumattomat kommentit olivat suojelua vastustavia kom-mentteja.Työllisyyteen ja toimeentuloon liittyvät toteutumattomat kommentit koskivat erilaisia tavoitteita työpaikkojen säilyttämisek-simetsätaloudessa. Voimakkaasti ristiriitaiset kommentit, kuten luonnonsuojelun puolustaminen ja vastustaminen, esitettiin mie-luumminkirjallisesti kuin suullisesti.Tämä tutkimus tarkastelee laajasti osallistavaa suunnittelua strategisessa maankäyttösuunnitelmassa. Tutkimuksen lopussa hahmotel-laanmallia julkisten luonnonvarojen osallistavalle suunnittelulle.

Preanttus nohkan