Päijänteen kansallispuiston yritystutkimus 2007
Päijänteen kansallispuisto sijaitsee Etelä-Suomen läänissä eteläisellä Päijänteellä, Asikkalan, Sysmän ja Padasjoen kuntien alueella. Puistossa suoritettiin talven ja kevään 2007 aikana yritystutkimus, jolla selvitettiin seudulla toimivien luontomatkailuyritysten toimintaa ja Päijänteen kansallispuiston merkitystä yritysten toiminnassa.
Yritystutkimukseen valittiin 100 kansallispuiston lähialueella vaikuttavaa yritystä, joista 17 vastasi kyselyyn. Vastanneista 7 ilmoitti käyttävänsä kansallispuistoa liiketoiminnassaan. Yleisimmät yritysten toimialat olivat majoituspalvelut (56 % vastanneista) ja ravitsemispalvelut (43 %). Yrityksillä oli ollut viimeisen vuoden aikana yhteensä noin 27 500 asiakasta, joista noin viidesosa oli käyttänyt kansallispuistoa. Valtaosa (yli 80 %) kansallispuistoa käyttäneistä asiakkaista oli suomalaisia.
Yrityksillä oli keskimäärin alle kaksi vakituista työntekijää vuonna 2007. Yhteensä tutkimukseen osallistuneet yritykset työllistivät 62 henkilöä, joista 48 asui kansallispuiston sijaintikunnissa Asikkalassa tai Padasjoella. Yritysten työvoimatilanne oli edellisen vuoden aikana ollut kaiken kaikkiaan hyvä. Päijänteen kansallispuiston käyttö painottuu voimakkaasti kesäkaudelle, sillä kesä-elokuun aikana alueella kävi 72 % haastateltujen yritysten koko vuoden asiakasmäärästä.
Kuudesta puistoa käyttäneestä yrityksestä kaksi arvioi, että alue oli merkinnyt yritystoiminnalle erittäin paljon, lopuille merkitys oli ollut keskinkertainen tai melko vähäinen. Vesillä liikkumiseen liittyvät aktiviteetit olivat yritysten tarjonnassa yleisimpiä: reittiliikennepalveluiden lisäksi tarjolla oli moottoriveneilyä, purjehdusta sekä soutua ja melontaa. Alueen palveluista ja rakenteista parhaiksi arvioitiin tulentekopaikat ja tiestö. Yrittäjien tuottamien palvelujen sekä uimarantojen palveluvarustuksen ja yleisökäymälöiden laatuun ja määrään toivottiin parannusta. Yritykset, jotka eivät olleet käyttäneet kansallispuistoa, mainitsivat syiksi etenkin pitkän etäisyyden puistosta sekä palveluiden ja liikenneyhteyksien puutteen. Yhteysliikenteen parantamista pidettiin tärkeänä, jotta yritysten olisi mahdollista hyödyntää kansallispuiston saaria toiminnassaan.
Haastateltujen yritysten yhteistyön määrä toisten yritysten kanssa vaihteli suuresta olemattomaan, yrityksillä oli kuitenkin aikomus lisätä yhteistyön määrää tulevaisuudessa. Yleisin yhteistyön muoto oli alihankintapalveluiden tilaaminen. Metsähallituksen kanssa yhteistyötä oli ollut hyvin vähän, ja sitä pidettiin heikkona. Metsähallituksen toiminnassa saivat eniten kiitosta erityisryhmille tarkoitettujen rakenteiden ja reittien turvallisuus sekä infotaulut, viitat ja muut maasto-opasteet. Asiakastyytyväisyysindeksi oli kokonaisuudessaan 3,46 eli hieman keskinkertaista parempi.
Kestävän luontomatkailun periaatteisiin suhtauduttiin myönteisesti ja niiden katsottiin soveltuvan hyvin myös yritysten omaan toimintaan. Kaikki yritykset arvioivat toimintansa pysyvän ennallaan tai kasvavan tulevaisuudessa. Myös alueen matkailun uskottiin kasvavan, ja yli puolet yrityksistä uskoi Päijänteen kansallispuiston merkitsevän yritystoiminnalleen tulevaisuudessa paljon.
