Pallas-Yllästunturin kansallispuiston yritystutkimus 2011
Pallas-Yllästunturin kansallispuisto on perustettu vuonna 2005 yhdistämällä Pallas-Ounastunturin kansallispuiston ja Ylläs-Aakenustunturin alueet toisiinsa. 102 000 hehtaarin alueen käsittävä kansallispuisto on pinta-alaltaan Suomen kolmanneksi suurin. Kävijämäärän perusteella Pallas-Yllästunturin kansallispuisto on suosituin, vuonna 2011 siellä vieraili 435 500 kävijää. Puisto ulottuu Lapissa neljän kunnan, Kittilän, Kolarin, Muonion ja Enontekiön alueelle. Puiston monimuotoinen luonto pitää sisällään mm. lehtoja, soita, rantoja, harjuja ja vanhoja metsiä.
Tämä nykyisen Pallas-Yllästunturin kansallispuiston ensimmäinen yritystutkimus toteutettiin 26.9.-29.11.2011. Metsähallitus on kuitenkin teettänyt yritystutkimukset jo vuonna 2004 silloisille Ylläs-Aakenustunturin suojelualueelle ja Pallas-Ounastunturin kansallispuistolle. Pallas-Yllästunturin kansallispuiston hoito- ja käyttösuunnitteluun liittyvä luontomatkailusuunnitelma laadittiin vuonna 2008. Suunnitelmaan sisältyi myös yrittäjille suunnattuja sidosryhmähaastatteluja.
Pallas-Yllästunturin kansallispuiston yritystutkimuksella kartoitettiin tutkimusalueella toimivien yritysten toimintaa ja kansallispuiston merkitystä yrityksille sekä selvitettiin, onko yrityksillä kiinnostusta sitoutua kestävään luontomatkailuun ja alueelliseen yhteistyöhön. Aineisto kerättiin postitetuilla kyselylomakkeilla sekä puhelin- ja henkilökohtaisilla haastatteluilla.
Yritystutkimukseen osallistettiin 75 alueella toimivaa yritystä, joista vastasi 33. Yrityksistä 28 kertoi käyttävänsä Pallas-Yllästunturin kansallispuistoa tai sen lähialueita liiketoiminnassaan. Yrityksistä 72 % tarjosi erilaisia ohjelmapalveluita, ja majoitustoimintaa harjoittavien osuus oli 59 %. Suurin osa, 61 %, yritysten asiakkaista oli suomalaisia.
Pallas-Yllästunturin kansallispuiston aluetta käyttäneistä yrityksistä 59 % arvioi alueen merkityksen yritystoiminnalleen melko suureksi tai erittäin suureksi. Suosituimmat toimintamuodot alueella olivat retkeily ja lumikenkäkävely. Moottorikelkkailu, hiihto ja vaellukset olivat myös suosittuja toimintoja kansallispuiston alueella tai sen ympäristössä.
Metsähallituksen palveluista parhaimmiksi arvioitiin henkilökunnan yhteistyö yrittäjien kanssa. Heikoimman arvion saivat Metsähallituksen tarjoama ympäristö- ja laatujärjestelmäkoulutus, erityisryhmien palvelut ja jätehuolto. Kansallispuiston polkujen pitkospuihin toivottiin myös paljon parannusta.
