Dahkki(t) Holappa Ari, Isokääntä Outi, Tauriainen Ilmari, Vainio Matti, Jäntti Risto
Almmustuhtti Metsähallitus, Vantaa, 1999
Siidolohku 51 s.
Giella
suomi
Almmustahttinráiddut
Metsähallituksen metsätalouden julkaisuja
ISBN 952-446-105-6
Čoahkkáigeassu

Puhkan alue-ekologisen suunnitelman tarkoituksena oli kartoittaa talousmetsäalueella metsien eri käyttömuodot ja luonnon kannalta merkittävimmät elinympäristöt. Näiden tietojen avulla pyrittiin muodostamaan alueelle ekologinen verkosto turvaamaan alueen eläin- ja kasvilajiston monimuotoisuus, populaatioiden elinvoimaisuus sekä alueen asukkaiden viihtyvyys.

Paikkatietojärjestelmän kuviotietojen, ilmakuvien, erilaisten karttojen ja osallistavan suunnittelun avulla saatiin tiedot mahdollisista arvokkaista luontokohteista. Maastossa näiltä alueilta mitattiin kuolleen puun määrä sekä tehtiin havaintoja eläin- ja kasvilajistosta. Lisäksi käytiin läpi alueen vanhojen metsien inventointiprosessissa suojelun ulkopuolelle jääneiden alueiden tiedot.

Puhkan suunnittelualue sijaitsee Suomussalmen kunnan itäosassa kokonaispinta-alan ollessa 70 317 ha. Alue kuuluu Kiantajärven ja Vuokijärven vesistöalueisiin. Kasvimaantieteellisessä aluejaossa Puhkan eteläosa kuuluu keskiboreaalisen vyöhykkeen Pohjois-Karjala – Kainuu lohkoon. Alueen pohjoisosa kuuluu pohjoisboreaalisen vyöhykkeen Kainuu – Kuusamo lohkoon. Olemassa olevat luonnonsuojelualueet alueella ovat Martinselkosen suojelualue sekä Raatesuon soidensuojelualue. Lisäksi vanhojen metsien suojeluohjelmassa ovat seuraavat kohteet: Karsikkovaara-Losolehto, Mesiönvaara, Mäntypuro, Saarijärvi, Sydänmaanaro (Raatesuon laajennos), Vaskenvaara, Viisiriihinen ja Öllörinsärkkä.

Suunnittelualueen metsämaiden kokonaispinta-ala on n. 40 000 ha ja puuston määrä 3,8 milj. m3. Metsämaiden pinta-alasta on 82 % talousmetsiä, 2 % erikoismetsiä ja 16 % suojelualueita. Koko alueella mänty- ja mäntysekametsien osuus on 80 %. Vanhoja, yli 135 vuotiaita metsiä alueen metsämaalla on 11 766 ha (29 %), joista 55 % on talousmetsissä. Suurimpana kasvillisuustyyppinä metsämaalla ovat kuivahkot kankaat (60 %).

Lahopuumittauksia tehtiin yhteensä 330 kuviolta (1 922 ha), joka on 4,8 % alueen metsämaan pinta-alasta. Ekologisten käytävien pinta-ala talousmetsien metsämaalla on n. 1400 ha (4,4 %). Aarniometsiksi luokiteltiin talousmetsien metsämaasta yhteensä 938 ha (2,8 %), josta yli 135-vuotiasta metsää on 837 ha. Luontokohteita paikkatietojärjestelmään merkittiin yhteensä 1 064 ha (1,6 % kokonaisalasta). Erityiskohteista maisema- ja riista-alueita merkittiin yhteensä n. 4 000 ha (9,9 % metsämaan pinta-alasta).

Suunnittelualueelle muodostettiin ekologinen käytäväverkosto olemassa oleviin suojelualueisiin, vanhan metsän suojelualue-esityksiin sekä vanhojen metsien inventoinneissa arvokkaiksi todettuihin alueisiin tukeutuen. Näin luotiin yhteys Martinselkosen suojelualueesta Sydänmaanaron kautta Malahvian alueelle (Vuokin alue). Lisäksi luotiin yhteys Lomanpohjan alueelle. Pohjoisessa muodostettiin yhteys Tormuan alueelle.

Hakkuutoiminnan ulkopuolella oleva puusto (251 000 m3) Puhkan suunnittelualueella pienentää Metsähallituksen välitöntä työntarjontaa puunkorjuu- ja metsänhoitotöissä luonnonvara-suunnitelmaan verrattuna keskimäärin 8 400 m3/v ja 4,2 henkilötyövuotta seuraavien 30 vuoden aikana. Vastaavasti Metsähallituksen liikevaihtoa luontokohteiden määrä pienentää n. 2,3 milj. mk vuosittain. Luonto- ja virkistysarvojensa puolesta Puhkan suunnittelualue kuuluu koko Kainuutakin tarkasteltaessa painopistealueisiin. Itärajan retkeilyreitin varsi sekä Ämmänsaaren taajaman eteläpuoliset alueet ovat virkistyksellisesti tärkeitä alueita.

Preanttus nohkan