Dahkki(t) Hiltunen Jouko, Ahonen Antero, Keränen Matti, Palojärvi Pertti, Karvonen Lauri
Almmustuhtti Metsähallitus, Vantaa, 1998
Siidolohku 64 s.
Giella
suomi
Almmustahttinráiddut
Metsähallituksen metsätalouden julkaisuja
ISBN 952-446-051-3
Čoahkkáigeassu

Rosamo-Laukun alue sijaitsee Ranuan kunnan itäosassa ja Posion kunnan länsiosassa alueen kokonaispinta-alan ollessa 36 359 ha. Alue kuuluu Simo-, Kemi-, Livo- ja Siuruanjokien valuma-alueisiin. Kasvimaantieteellisesti alue kuuluu pohjoisboreaalisessa metsäkasvillisuusvyöhykkeessä Keskisen Perä-Pohjolan osa-alueeseen. Topografialtaan maaston korkeus vaihtelee 180 – 270 m mpy. Metsät ovat osaksi metsäpalon jälkeen syntyneitä 50 – 120 -vuotiaita männiköitä ja osaksi 15 – 35 -vuotiaita nuoria metsiä. Itse Paasonjoen ympäristössä on myös vanhoja kuusimetsiä, joista suurin osa sisältyy perustettavaan vanhojen metsien suojelualueeseen. Alueella on runsaasti pienvesiä ja niihin liittyviä korpia.

Paikkatietojärjestelmän kuviotietojen, ilmakuvien, erilaisten karttojen ja osallistavan suunnittelun avulla kartoitettiin alueen mahdolliset arvokkaat luontokohteet, joista maastossa mitattiin niiden kuolleen puun määrä ja avainbiotooppia osoittavat rakennepiirteet. Yhteensä maastossa mitattiin 139 kuviota (779 ha), joka on 4,5 % metsämaan ja 2,9 % koko maapinta-alasta. Lisäksi käytiin läpi alueen riista- ja maisemakohteet sekä alueen vanhojen metsien inventointitiedot.

Perustettavan vanhojen metsien suojelualueen kokonaispinta-ala on 1050 ha (3,9%), Simojärven rantojensuojeluohjelma 1255 ha (4,6 %) ja seutukaavan suojelualueeksi merkitty Korvajärven luontokohde 67 ha (0,2 %). Täten viranomaispäätöksiin perustuvien suojelualueiden pinta-ala on yhteensä 2372 ha, joka on 8,8 % alueen kokonaispinta-alasta. Vanhoiksi metsiksi (yli 160 v.) luokiteltuja metsiä on tällä hetkellä alueella 1286 ha (7,4% metsämaan pinta-alasta). Talousmetsiin luokiteltiin maastomittausten ja muun tiedon perusteella avainbiotooppeja 198 kuviota pinta-alaltaan yhteensä 1256 ha (4,7 %). Metsämaata tästä on 508 ha (2,9% metsämaan pinta-alasta). Runsaammin avainbiotoopeiksi luokiteltiin pienvesien ympäristöjä ja kallioita. Alueelle laadittiin ekologiset käytävät ja monimuotoisuuden lisäämisalueet yhdistämään arvokkaimmat alueet. Käytävien ja monimuotoisuuden lisäämisalueiden maapinta-ala on yhteensä 418 ha (1,6%).

Suunnitelmaan sisältyy ASIO- malliin perustuva metsien luontaista dynamiikkaa koskeva tarkastelu. Alueen metsä- ja kitumaiden arvioitiin jakaantuvan ASIO- mallin luokkiin siten, että A-luokkaa on 2 %, S-luokkaa 3 % , I-luokkaa 36 % sekä O-luokkaa 59 %. Luokituksen avulla pyrittiin vertailemaan metsien teoreettista puulaji- ja ikärakennetta nykytilanteeseen. Vertailun perusteella asetettiin tavoitteet mm. eri puulajien osuuksiksi ja sukkessiovaiheiden pinta-aloiksi sekä vuosittaiseksi kulotuspinta-alaksi. Luontaisen metsäpalodynamiikan avulla on myös esitetty yleiset metsänkäsittelymallit metsäpaloherkyydeltään erilaisille kasvupaikoille. Metsienkäsittelyyn liittyy oleellisena osana myös säästöpuuston jättäminen. Metsienkäsittelyssä tavoitteiksi otettiin lehtipuuston sekä kuolleen ja palaneen puun lisääminen.

Tulevat suojelualueet ja alueen muut luontokohteet muodostavat alueelle populaatioekologisen rakenteen, jossa yksi laajahko alue säilyttänee alueen vanhan metsien lajiston ydinpopulaatiot ja kykenee myös asuttamaan alueen muut potentiaaliset elinympäristöt. Alueelta on myös ekologiset yhteydet läheisiin suurehkoihin suojelualueisiin (Korouoman seutu), joihin suunnittelualue kiinteästi kytkeytyy. Suojelualueet ja arvokkaat elinympäristöt vaativat vielä tarkempaa laji-inventointia ja seurantaa.

Preanttus nohkan