Seitsemisen kansallispuiston hoito- ja käyttösuunnitelma

Seitsemisen kansallispuisto sijaitsee Ikaalisten ja Ylöjärven kunnissa Pirkanmaalla. Hoito- ja käyttösuunnitelman suunnittelualue käsittää Seitsemisen Natura 2000 -alueen ja siihen sisältyvän Seitsemisen kansallispuiston. Suunnittelualueeseen sisältyy Metsähallituksen omalla päätöksellä suojeltu suojelumetsä (33 ha) sekä ympäristöministeriön hallinnassa oleva METSO-kohde (21 ha) ja kaupalla hankittu yksityismaakiinteistö (53) ha. Suunnittelualueen kokonaispinta-ala on 4 721 ha, josta 196 ha on vettä.

Seitseminen edustaa eteläisen Suomenselän vedenjakajaseudun havumetsäluontoa. Seitsemiselle on ominaista harjujen ja soiden runsaus. Harjut halkovat puistoa pohjoisesta etelään, ja niiden väliin jäävät laajat suo- ja metsäalueet. Seitsemisen alueella sijaitsee useita lampia ja pienehköjä järviä. Metsissä on useita eri kehitysvaiheita ja suot ovat tyypillisiä Sisä-Suomen keidassoita.

Metsien, soiden ja järvien muodostama pienipiirteinen maisemamosaiikki tekee Seitsemisestä hyvin monimuotoisen alueen. Natura-luontotyypeistä etenkin metsät, suot ja perinnebiotoopit ovat edustavimpia. Niillä tavataan myös huomionarvoisinta hyönteis-, jäkälä-, sammal- ja lintulajistoa. Seitsemisiin on vapautettu tarhattuja metsäpeuroja ja populaatio elää alueella luonnonvaraisena.

Koveron kruununmetsätorppa on valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö, joka on keskeinen osa alueen kulttuuriperintöä. Seitsemisen kansallispuisto on tunnettu ja perinteinen virkistyskohde, jonne tehdään paljon päiväretkiä sekä myös pidempiä vierailuja. Puistossa sijaitsee Koveron lisäksi kiehtovia nähtävyyskohteita, kuten Multiharjun aarniometsä ja Soljasten alue, mutta myös rauhallisia ja erämaisempia alueita, joissa voi retkeillä omatoimisesti luontoa tarkkaillen.

Viimeisten 10 vuoden aikana Seitsemisen käyntimäärät ovat olleet vakiintuneita, mutta uusia käyttömuotoja on tullut lisää ja luontomatkailutoiminta on monipuolistunut.

Seitsemisen keskeisiksi suojelu- ja käyttöarvoiksi tunnistettiin luontodirektiivin luontotyypit ja lajit, uhanalaiset eläin- ja kasvilajit, erämaisuus, luonnon- ja kulttuurimaisemat ja näihin liittyvä rakennettu kulttuuriympäristö sekä virkistyskäyttö ja luontomatkailu. Myös alueen merkitys tutkimus- ja seurantakohteena tunnistettiin arvona.

Arvoihin kohdistuvat uhkatekijät liittyvät aiempaan metsätalouskäyttöön (avohakkuut, metsänhoitotoimet ja näihin liittyvä metsäteiden rakentaminen sekä soiden ojitukset) sekä alueella lisääntyvään virkistyskäyttöön haittavaikutuksineen (mm. luvaton tulenteko, ruuhkaisuus, roskaantuminen ja kuluminen). Perinnebiotooppien kannalta merkittävin uhka on sen umpeenkasvu ilman niittoa tai laidunnusta.

Seitsemisen hoidon ja käytön päämääränä on turvata luontotyyppien ja lajien suotuisa suojelutaso, tunnistaa ja säilyttää alueen arvokkaat kulttuuriperintökohteet sekä kehittää ja ylläpitää kestävää virkistyskäyttöä ja luontomatkailua alueella sen erämainen luonne säilyttäen. Tavoitteisiin pääsemiseksi suunnittelualueella mm. tehdään soiden ennallistamistoimia, ylläpidetään palojatkumoaluetta ja tehdään luontotyyppi- ja lajistoinventointeja. Perinnebiotooppeja hoidetaan kohteelle tehdyn suunnitelman mukaisesti.

Puiston reitistöä täydennetään ja retkeilyrakenteita sekä esteettömyyttä parannetaan. Alueella noudatetaan kestävän luontomatkailun periaatteita. Puiston vyöhykejaolla, palvelurakenteiden sijoittelulla ja kestävyyden seurannan avulla ohjataan kävijöiden liikkumista siten, ettei luontoarvoille aiheudu liikaa häiriötä ja kulumisvauriot jäävät mahdollisimman pieniksi. Retkeilyrakenteet ja kävijöiden ohjaus keskitetään retkeily- ja luontomatkailuvyöhykkeelle. Pääosa suunnittelualueesta (52 %) pidetään ns. syrjävyöhykkeenä, joka säilytetään mahdollisimman rauhallisena ja luonnontilaisena. Myös rajoitus- ja luonnonarvovyöhykkeen osuus (17 %) on merkittävä. Seitsemisen kytkeytyneisyyttä Helvetinjärven kansallispuistoon ja lähialueen muihin suojelualueisiin sekä valtion maihin pyritään hyödyntämään kestävän virkistyskäytön ja luontomatkailun kehittämiseksi yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa.

Suunnitelma on laadittu osallistavaa suunnittelutapaa noudattaen yhteistyössä alueen eri toimijoiden kanssa.