Syötteen kävijätutkimus 2010
Syötteen kävijätutkimusalue käsittää Syötteen virkistys- ja luonnonsuojelualueiden kokonaisuuden: Syötteen kansallispuiston, Iso-Syötteen retkeilyalueen ja Syötteen virkistysmetsän. Vuonna 2000 perustettu kansallispuisto sijaitsee Pudasjärven, Posion ja Taivalkosken kuntien alueella, ja sen kokonaispinta-ala on noin 29 900 ha. Kansallispuiston välittömässä läheisyydessä ovat kylki kyljessä vuonna 1985 perustettu Iso-Syötteen retkeilyalue ja 1999 perustettu Syötteen virkistysmetsä.
Syötteen jylhät vaaramaisemat, erikoiset rinne- ja lakisuot sekä vanhat kuusikkometsät viehättävät alueen retkipoluilla kulkevaa. Virkistys- ja suojelualueet tarjoavat erinomaiset mahdollisuudet retkeilyyn ympäri vuoden; retkeilyreitit ja hiihtoladut ovat merkittävä osa Syötteen matkailukeskuksen palvelutarjontaa.
Kevättalven ja kesän 2010 aikana tehdyllä kävijätutkimuksella selvitettiin Syötteen suojelu- ja virkistysalueiden kävijärakennetta, kävijöiden motiiveja ja harrastuksia, käyntien alueellista ja ajallista jakautumista sekä kävijätyytyväisyyttä. Tutkimuksen tuloksia hyödynnetään alueen hoidon ja käytön toteutuksessa sekä vuonna 2011 valmistuvassa Syötteen luontomatkailusuunnitelmassa.
Vastaajien sukupuolijakauma oli varsin tasainen ja keski-ikä oli 49 vuotta. Kävijät liikkuivat yleensä 2–5 hengen ryhmissä oman perheen jäsenten tai ystävien kanssa. 98 % vastaajista oli suomalaisia, yleisimmin Oulusta tai Pudasjärveltä. Noin kahdelle kolmesta Syötteen kansallispuisto ja virkistysalueet olivat matkan ainoa tai tärkein kohde. Päiväkävijöitä oli puiston kävijöistä 96 % ja he viipyivät puistossa keskimäärin 4 tuntia. Lähialueella viivyttiin keskimäärin 5 vuorokautta ja majoituttiin pääasiassa omassa tai vuokramökissä. Vastanneista kolmannes oli alueella ensimmäistä kertaa.
Tärkeimpiä syitä puistoon saapumiseen olivat maisemat, luonnon kokeminen ja rentoutuminen. Suosituimmat harrastukset olivat kevättalvella murtomaahiihto, luonnon tarkkailu ja luontokeskuksessa käynti. Sulan maan aikaan käveltiin, retkeiltiin, tarkkailtiin luontoa, eväsretkeiltiin ja käytiin luontokeskuksessa.
Syötteen kansallispuiston kävijöiden rahankäytön paikallistaloudelliset kokonaisvaikutukset olivat 2,3 milj. euroa ja 31 henkilötyövuotta. Iso-Syötteen retkeilyalueen vastaavat luvut olivat 1,45 milj. € ja 19 htv. Rahaa kävijät kuluttivat alueella keskimäärin 54 € käyntiä kohden.
Kävijät olivat tyytyväisiä palveluiden ja ympäristön laatuun. Tyytyväisimpiä oltiin tulentekopaikkoihin ja laavuihin, polttopuihin sekä maiseman vaihtelevuuteen. Kävijöiden odotukset täytti parhaiten luonnonympäristö. Häiriötekijät arvioitiin vähäisiksi, eniten häiriötä tuotti luonnonympäristön käsittely. Vapaamuotoisessa palautteessa eniten kehuja saivat alueen luonto ja Syötteen luontokeskus. Runsaimmin palautetta annettiin hiihtoreiteistä, niin ruusuja kuin risuja.
