Talousmetsien luonnonsuojelu -yhteistutkimushankkeen toinen väliraportti: tilanne metsänkäsittelyjen jälkeen
Talousmetsien luonnonsuojelu -hanke on Metsäntutkimuslaitoksen, Metsähallituksen ja Suomen ympäristökeskuksen yhteistutkimusprojekti, joka aloitettiin vuonna 1993 ja se päättyy vuonna 1997. Tutkimusta ovat rahoittaneet myös maa- ja metsätalousministeriö sekä Maj ja Tor Nesslingin säätiö. Muita yhteistyötahoja ovat Helsingin, Joensuun ja Oulun yliopistot sekä Kainuun ympäristökeskus.
Hanke jakaantuu kolmeen osaan; ekologiseen, metsäsuunnittelu- ja taloustieteelliseen osaan. Ekologisessa osassa tutkitaan Metsähallituksen mallialueilla Evolla ja Lohikoskella uudistettujen metsänkäsittelymenetelmien (avohakkuu, kasvatushakkuu ja taimikonharvennus), metsien pirstoutumisen ja lahopuun olemassaolon vaikutuksia lajiston monimuotoisuuteen. Ekologisesta osatutkimuksesta saatua tietoa sovelletaan metsäsuunnitteluun ja metsäekonomiaan.
Tässä hankkeen toisessa väliraportissa esitellään ekologisen osan aineisto metsänkäsittelyjen jälkeisestä tilanteesta. Raportissa ovat mukana artikkelit seuraavista lajiryhmistä: puusto, pintakasvillisuus, sienet, kovakuoriaiset, muurahaiset, hämähäkit, perhoset ja maanilviäiset. Raportissa esitellään myös metsäsuunnitteluosuuden päätulokset, Lohikoskella aloitetut lahopuu- ja kaulauskokeet sekä Lohikosken pikkunisäkäspyyntien tulokset.
Lajistoinventoinnit on tehty vain yhtenä vuonna metsänkäsittelyjen jälkeen, joten muutokset lajistossa ovat vasta alkamassa. Hyönteiset reagoivat metsänkäsittelyihin nopeasti ja etenkin avohakatuille alueille ilmestyi tyypillisiä avomaiden kovakuoriais-, muurahais- ja hämähäkkilajeja. Kaarnakuoriaisten määrä kasvoi selvästi käsitellyillä alueilla. Perhosissa vuosien väliset populaatiovaihtelut olivat suuria, joten ne peittivät alleen metsänkäsittelyjen vaikutukset. Kasvien ja sienten lajimäärä pieneni avohakatuilla alueilla, mutta kasvatushakkuun tai taimikonharvennuksen vaikutuksia ei voitu vielä havaita näissä ryhmissä. Lajistoinventointeja tulisi jatkaa vielä useita vuosia, jotta metsänkäsittelyjen lopulliset vaikutukset saataisiin selville. Pitkäikäisiä lajiryhmiä, kuten kääpiä, lahopuusammalia ja epifyyttijäkäliä ja -sammalia ei ole vielä inventoitu käsittelyjen jälkeen.
Harvalukuisten ja uhanalaisten lajien näytteet olivat niin pieniä, ettei niiden perusteella voi tehdä johtopäätöksiä metsänkäsittelyjen vaikutuksista. Tutkimusalueilta löytyi käsittelyjen jälkeen kaksi uhanalaista lahopuulla elävää lajia, karvassahaheltta Lentinellus castoreus (St) ja pulskahelysieniäinen Triplax rufipes (St). Lisäksi löydettiin useita harvalukuisia ja/tai huonosti tunnettuja lajeja, etenkin sienistä ja kovakuoriaisista. Lohikosken lahopuukokeen kovakuoriaisaineistosta löytyi Suomelle uusi kaarnakuoriaislaji Pityophthorus morosovi.
