Dahkki(t) Haapasalo timo
Almmustuhtti Metsähallitus, Vantaa, 2021
Siidolohku 54 s.
Giella
suomi
Eará giellaveršuvnnat
Almmustahttinráiddut
Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja A 235
ISSN-L 1235-6549
ISBN 978-952-377-028-7 (pdf)
Čoahkkáigeassu

Tässä julkaisussa käsitellään kalastajien suhtautumista kalastuksen säätelyyn ja ohjaustoimenpiteisiin, taimenkannan alkuperäisyyden merkitykseen sekä Oulangan villin taimenen kalastukseen. Aineistona käytetään Oulanka-, Kitka- ja Kuusinkijokien kalastajille kesällä 2020 tehdyn kyselyn tuloksia. Kysely toteutettiin elektronisesti Webropol-alustalla, ja aineiston keruuaikana 1.7.2020-31.9.2020 kyselyyn vastasi yhteensä 376 kalastajaa. Kyselylomaketta jaettiin niin kalastajien internet-foorumeilla kuin sosiaalisen median eri alustoilla.

Kyselyn laatimisessa tehtiin yhteistyötä Metsähallituksen Eräpalveluiden kanssa. Tutkimuksen pohjana oli Itä-Suomen yliopistossa tehtävä ympäristöpolitiikan väitöskirja, jossa tutkitaan kestävää virkistyskalastusta, kalastuksen säätelyä sekä kalastajien suhtautumista erilaisiin säätelytoimiin ja pyynnin kohteena oleviin kalakantoihin. Kyselyä suunniteltiin siten, että siitä saatavia tuloksia pystytään hyödyntämään myös Metsähallituksen Eräpalveluiden johtamassa Karelia CBC -ohjelman Pro Trout -projektissa.

Saatujen tulosten perusteella kalastajat suhtautuvat keskimäärin myötämielisesti nykyistä tarkempaan kalastuksen säätelyyn Oulanka-, Kitka- ja Kuusinkijoella. Aineisto osoittaa, että kalastajien keskuudessa on hyväksyntää sekä koukkujen väkäsrajoituksille että käytettävien koukkujen määrän rajoittamiselle. Kalastuksen järjestävien tahojen on syytä huomioida erilaisten ohjaustoimien mahdollisuus, joilla kalastuskuolleisuutta voidaan laskea ja siten edistää vapautettavien kalojen hyvinvointia. Muun muassa kalastuksen rajoittaminen liian lämpimän veden aikaan sekä vapautettavien kalojen ilma-altistuksen vähentäminen näyttäytyvät toivottuina toimenpiteinä.

Pyydettävien kalakantojen osalta aineisto oli yhteneväinen sen osalta, että harjus oli tärkein ravinnoksi pyydettävä kalalaji. Tulos on huomionarvoinen etenkin harjuksen pyyntimitan ja kiintiöiden seurannan tarvetta ajatellen. Vastaavasti alkuperäinen, Oulangan villi taimen näyttäytyy merkityksellisimpänä elämyksellisen pyynnin kohteena. Aineiston perusteella voidaan todeta, että mikäli villi taimen menetetään Kuusamon joista, alueiden kalastuksellinen vetovoima laskee. Tulosten perusteella villin, luontaisesti lisääntyvän taimenen menettämisestä aiheutuvaa haittaa ei voida kompensoida täysin istuttamalla uusia taimenia tilalle, vaan luontaisesti lisääntyvän ja alkuperäisen taimenen pyynti on kalastajille palkitsevinta.

Lassidieđut

Toinen korjattu painos.