Dahkki(t) Mäenpää Outi
Almmustuhtti Metsähallitus, Vantaa, 2011
Siidolohku 47 s.
Giella
suomi
Almmustahttinráiddut
Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 154
ISSN-L 1235-8983
ISBN 978-952-446-893-0 (pdf)
Čoahkkáigeassu

Vuonna 1990 perustettu Torronsuon kansallispuisto on pinta-alaltaan noin 30 km². Se sijaitsee Kanta-Hämeessä, Tammelan kunnassa. Torronsuo on Suomen suurin luonnontilainen keidassuo. Suurin osa kansallispuistosta on suota, kivennäismaata on vain n. kuusi prosenttia puiston pinta-alasta. Vuosituhansien aikana kertynyt ja kasvanut turvekerros on Torronsuossa paksuimmillaan yli kymmenen metriä. Torronsuo on säilynyt lähes luonnontilaisena, vaikka se sijaitsee viljelysalueiden keskellä ja suurten kaupunkien läheisyydessä.

Torronsuo on Hämeen järviylängön vetovoimaisimpia retkeily- ja luontomatkailukohteita Tammelassa sijaitsevien Liesjärven kansallispuiston, Saaren kansanpuiston ja Hämeen luontokeskuksen sekä Lopella sijaitsevien Komion luonnonsuojelualueen ja Melkuttimien alueen kanssa. Retkeilijöille tarkoitettu Hämeen Ilvesreitistö yhdistää nämä alueet toisiinsa.

Torronsuohon voi tutustua puolen päivän patikkaretkellä Kiljamon ympäristössä tai koko päivän reissulla suon eteläosiin ja kansallispuiston ulkopuolelle Torron kylän kulttuurimaisemiin. Erityisesti keväällä ja syksyllä Torronsuolla on mukava tarkkailla lintujen muuttoa ja suolle lepäämään pysähtyviä lintulajeja. Talvella suolla risteilee latuverkosto, jota on ylläpidetty paikallisin talkoovoimin noin kymmenen vuoden ajan.

Kansallispuistossa tehtiin vuoden 2010 aikana kävijätutkimus, jolla selvitettiin alueen kävijärakennetta, kävijöiden harrastuksia, käytön alueellista ja ajallista jakautumista sekä kävijätyytyväisyyttä. Tutkimuksen tuloksista on apua vuonna 2009 valmistuneen kansallispuiston hoito- ja käyttösuunnitelman toteuttamiselle. Omalta osaltaan tulokset osoittavat suunnitelman oikeansuuntaiseksi.

Otantakauden (13.1.–18.9.2010) aikana alueen käyntimäärä oli noin 15 000 käyntiä. Vastaajien keski-ikä oli 54 vuotta. Vastauksia saatiin kaikkiaan 218 kpl, joista 28 % tammikuulta ja seuraavaksi eniten maalis- ja heinäkuulta, 16 % kummaltakin. Puiston vierailluin kohde oli Kiljamon luontotorni ja sen juurella oleva tulentekopaikka (69 % vastaajista). Ulkomaalaisten osuus vastaajista oli vain 2 %. Suomalaisia vierailijoita saapui eniten Forssasta (40 %), Helsingistä ja Tammelasta (8 % kummastakin). Alueen käynnit ovat päiväkäyntejä ja niiden keskimääräinen kesto on reilut 2 tuntia.

Tärkeimpiä syitä alueelle saapumiseen olivat luonnon kokeminen, maisemat ja kuntoilu. Suosituimmat harrastukset Torronsuolla olivat luonnosta nauttiminen, murtomaahiihto ja virkistäytyminen. Kävijöiden odotukset täytti parhaiten luonnonympäristö. Palveluista parhaan arvion saivat polttopuut tulentekopaikalla, yleinen siisteys ja Kiljamon luontotorni. Laadun arvioinnissa saivat eniten kritiikkiä yrittäjien tuottamat palvelut, jätehuolto, Härksaaren louhos ja yleisökäymälät. Kokonaisuudessaan kävijät olivat tyytyväisiä palvelujen laatuun ja määrään.