Dahkki(t) Ari Timo
Almmustuhtti Metsähallitus, Vantaa, 1997
Siidolohku 5 s.
Giella
suomi
ISSN-L 1239-114X
Čoahkkáigeassu

Tutkimuksessa selvitettiin pääasiassa 1970- ja 1980-luvuilla karsittujen pystykarsintakohteiden kuntoa ja toteutuksen onnistumista. Inventointikohteet sijaitsivat eri puolilla maata, valtaosa Oulujoen pohjoispuolella. Kohteet jaettiin kahteen ryhmään työvoiman laadun perusteella. Vertailukohtina pidettiin vakinaisen ja työllisyystyövoiman tekemää karsintaa. Kaikkiaan käytiin läpi 102 kuviota.

Inventoinnissa kiinnitettiin päähuomio karsinnan jälkeen tapahtuneeseen puiden terveydentilan muutokseen. Täysin terveitä puita oli kesimäärin 96 %, sairaita puita oli 1 %, sairaiksi epäiltyjä puita oli alle 3 % ja kuolleita puita oli alle 1 %. Sairaita ja sairaiksi epäiltyjä puita oli Etelä-Suomessa runsaammin kuin Pohjois-Suomessa.

Karsittujen runkojen määrällinen tavoite toteutui hyvin. Etelä-Suomessa toteutus jäi jonki verran tavoitteesta, mutta Pohjois-Suomessa tavoitteet pääasiassa ylitettiin. Tavoitteet vaihtelivat 260 r/ha – 600 r/ha välillä. Karsituista rungoista oli suoria 76 %, lenkoja 9 % ja mutkaisia 15 %. Runkoja, jossa oli karsittu yli kolmen senttimetrin paksuisia oksia, oli 19 %.

Pystykarsinnan määrät ovat 1990-luvulla kääntyneet voimakkaaseen laskuun. Valtion mailla karsittiin 1980-luvun parhaimpina vuosina yli 1 300 ha, nykyiset karsintamäärät jäävät alle 200 ha/vuosi.

Preanttus nohkan