Vätsärin erämaa-alueen hoito- ja käyttösuunnitelma

Erämaalaki velvoittaa Metsähallitusta laatimaan erämaa-alueelle hoito- ja käyttösuunnitelman, jonka ympäristöministeriö vahvistaa. Suunnitelma tehdään 10-20 vuodeksi kerrallaan ja siinä määritellään toimenpiteet perustamistavoitteiden toteuttamiseksi.

Kyseessä on hoito- ja käyttösuunnitelman päivittäminen, edellinen suunnitelman vahvistettiin vuonna 2007. Suunnittelualue käsittää Vätsärin erämaa-alueen ja Natura 2000 -verkostoon kuuluvan alueen. Vätsärin erämaa-alue on Suomen viidenneksi suurin erämaa. Suunnittelualueen kokonaispinta-ala on lähes 160 000 hehtaaria, josta noin kolmasosa on vesialuetta. Vätsärin erityispiirre on, että erämaa-alueen keskellä on runsaasti yksityismaita, jotka eivät kuulu suunnittelualueeseen, ja näillä kausiluonteisessa käytössä olevia rakennuksia. Myös valtion mailla on runsaasti tukikohtia, joista pääosa on myönnetty kolttalain tai porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain perusteella.

Suunnittelualue kuuluu kolttasaamelaisten ja inarinsaamelaisten perinteisiin asuin- ja nautinta-alueisiin. Erämaa-alue sijaitsee neljän paliskunnan alueella.

Suunnitelman päämääriksi asetettiin alueen erämaisuuden säilyminen, luontotyyppien ja lajien elinympäristöjen tilan säilyminen tai paraneminen, saamelaiskulttuurin sekä saamelaisporonhoidon ja laidunrauhan turvaaminen. Asetettuihin päämääriin pyritään suunnitelmaan kirjatuilla toimenpiteillä.

Yksi päivitettävän suunnitelman keskeisistä muutoksista on erämaa-alueen osoittaminen lähes kokonaan syrjävyöhykkeeksi, jonne ei ohjata aktiivisesti kävijöitä eikä rakenneta uutta palveluvarustusta. Syrjävyöhykkeeksi osoittaminen edistää myös alueen suojelun perusteena olevien luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tilan säilymistä, ja mahdollistaa luonnon omien prosessien mukaisen kehityksen. Noin 12 hehtaaria erämaa-alueesta sijaitsee rajavyöhykkeellä. Tämä alue osoitetaan rajoitusvyöhykkeeksi, jolla ovat voimassa rajavartiolain mukaiset säännökset.

Erämaa-alueella olevat neljä autiotupaa ja yksi varaustupa sekä olemassa olevat moottorikelkkaurat ja Piilolan kesäreitti säilytetään. Moottorikelkkaurat voidaan kuitenkin tarvittaessa sulkea resurssi- tai turvallisuusperusteella. Matkailuyritysten reiteistä sovitaan neuvotellen paliskuntien ja matkailuyritysten kanssa. Suunnitelmassa ohjataan entistä tarkemmin käyttöoikeuksien luovuttamista tukikohtia varten mm. osoittamalla Vätsärin ylängölle alue, jonne ei myönnetä uusia tukikohtia. Myös tiettyjä alueen käyttömuotoja (mm. koiravaljakkotoiminta) rajoitetaan siltä osin, kun on kyse Metsähallituksen luvittamasta toiminnasta.

Suunnitelman linjaukset perustuvat erämaa- ja luonnonsuojelulakiin sekä muuhun lainsäädäntöön, alueen käyttäjien ja sidosryhmien esittämiin näkemyksiin sekä neuvotteluihin alueen paliskuntien ja Saamelaiskäräjien kanssa. Suunnittelua varten perustettiin yhteistyöryhmä, johon kutsuttiin edustajat eri sidosryhmistä. Saamelaiskäräjät ja Kolttien kyläkokous nimesivät suunnittelun tueksi erillisen Akwé: Kon -työryhmän. Akwé: Kon ohjeita soveltamalla pyrittiin varmistamaan saamelaisten osallistuminen suunnitelman valmisteluun ja saamelaiskulttuurille aiheutuvien vaikutusten arviointiin.