Ennallistettujen soiden seurannan kehittämisehdotukset – Hydrologia-LIFE-hankkeessa kertyneitä kokemuksia hoitoseurannan ja hydrologisen seurannan parantamiseksi ja kaukokartoitusseurannan perustamiseksi
Soiden ennallistaminen on tehokas keino hidastaa luontokatoa sekä edistää valunnan säätelyä, vedenpuhdistusta ja hiilensidontaa. Ennallistamistoimintaa ollaan lisäämässä voimakkaasti ja siksi tarvitaan entistä soveltuvampia, sujuvampia ja tehokkaampia seurantamenetelmiä osoittamaan ennallistamisen vaikutukset ja vastaamaan menetelmien kehittämistarpeisiin.
Valtion luonnonsuojelualueilla soiden ennallistamisen seuranta jakautuu tekniseen hoitoseurantaan ja pitkän aikavälin vaikuttavuusseurantaan, jossa tutkitaan seurantaverkoston avulla muutoksia soiden hydrologiassa ja kasvillisuudessa. Perinteisten seurantamenetelmien lisäksi kaukokartoituksella on suuri potentiaali havainnoinnin laajentamiseen yksittäisistä pisteistä tai suppeilta alueilta koko ennallistettavan suon alalle.
Tähän raporttiin on koottu Hydrologia-LIFE-hankkeessa syntyneitä ehdotuksia ja kehityssuosituksia ennallistettujen soiden seurantaan liittyen. Hankkeessa soiden seurantaa kehitettiin keräämällä kyselyn ja työpajojen avulla ennallistamissuunnittelijoiden ja työmaiden ohjaajien kokemuksia hoitoseurannasta sekä hydrologisten mittausten ja näytteenoton toteuttamisesta. Lisäksi hankkeessa käsiteltiin ennallistettujen soiden seurantaverkostosta kertyneet 10-vuotisaineistot yli 40 kohteelta sekä analysoitiin hankkeessa ennallistetuilta kohteilta turve- ja huokosvesinäytteitä. Hankkeessa testattiin ja kehitettiin myös soiden seurantaan potentiaalisia kaukokartoitusmenetelmiä, joita koottiin kirjallisuuskatsauksen avulla. Lisäksi hankkeessa kuvattiin ja analysoitiin korkean resoluution drooniaineistoja yli 20 kohteelta.
Seurantojen kehittämisessä korostuivat ohjeistuksen päivittämisen ja jatkuvan kouluttamisen tarpeellisuus. Hoitoseurannat haluttiin jatkossakin pitää joustavana menetelmänä, mutta havainnoimisen yhdenmukaistamiselle koettiin silti tarvetta. Suoseurantaverkoston hydrologisten 10-vuotishavaintosarjojen perusteella ennallistettujen soiden vedenkorkeus saattaa olla herkempi vuosien väliselle vaihteluille kuin vastaavilla luonnontilaisilla kohteilla. Ennallistaminen aiheuttaa vedenlaatuun tilapäisen häiriön, joka tasoittuu 5–10 vuodessa ennallistamisen jälkeen. Verkoston ainutlaatuiset aineistot olisi syytä avata kaikkien tutkijoiden vapaaseen käyttöön.
Kaukokartoitus katsottiin hyväksi, maanpinnalta tehtävää seurantaa täydentäväksi työkaluksi esimerkiksi suon pintakosteuden, kasvillisuuden, kasvihuonekaasutaseiden ja turpeen ominaisuuksien seurantaan, erityisesti avoimilla soilla. Kvantitatiivisten havaintojen muodostamiseksi tarvitaan kuitenkin yleensä myös suon pinnalta kerättäviä tukiaineistoja. Drooneilla on mahdollista tuottaa melko helposti korkean resoluution aineistoja, mutta niiden systemaattisempi käyttö vaatii aktiivista panostusta tekniseen kehitystyöhön ja laadunhallintaan.
Raportin tietoja voidaan käyttää tulevassa seurantaohjeistuksen päivitystyössä ja ympäristöhallinnon paikkatietojärjestelmiä uudistettaessa. Kaukokartoituskokemukset ja kirjallisuuskatsaus tukevat soiden teknisen seurannan lisäämistä. Kokemuksia voidaan soveltaa soiden ennallistamisen seurannan järjestämiseen muuallakin kuin valtion suojelualueilla.
