Author(s) Puolakka Eeva
Published by Metsähallitus, Vantaa, 2008
Pages 64 s.
Language
suomi
Publication series
Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 108
ISSN-L 1235-8983
ISBN 978-952-446-658-5 (pdf)
Summary

Inarin retkeilyalue, jota on suunniteltu ulkoilulain mukaiseksi valtion retkeilyalueeksi, on helposti saavutettavissa oleva retkikohde Inarin kunnassa. Se on hyvin suosittu sekä kansallisena että kansainvälisenä retkeilykohteena. Paikalliselle väestölle se on erittäin tärkeä virkistysalue ympäri vuoden. Alueen asiakaspalvelun ja opastuksen keskus, Siida, sijaitsee keskeisellä paikalla Inarin kirkonkylässä.

Retkeilyalueen pinta-ala on 121 820 ha, josta metsämaata on 35 440 ha ja vesiä 68 450 ha. Alue on maastonmuodoiltaan hyvin vaihteleva. Tärkeimmät vesistöt ovat erämaisuudestaan kuuluisa Inarijärvi sekä siihen laskeva Juutuanjoki. Alueella on myös tuntureita ja vaaroja, joista näkyvin on Inarin kirkonkylän lähistöllä sijaitseva Otsamotunturi. Tärkeimpiä nähtävyyksiä ovat Ukonkivi, Karhunpesäkivi, Pielpajärven erämaakirkko sekä Nellimin uittoränni.

Alueen virkistyskäyttöä selvitettiin laajasti vuosina 2006–2007 kävijätutkimuksella, kävijälaskennalla sekä yritystutkimuksella. Inarin kunta on hyödyntänyt selvitysten tuloksia Inarin retkeilyalueen toiminnallisen suunnitelman laadinnassa ja osayleiskaavan päivittämisessä. Metsähallitus käyttää tuloksia alueen virkistyskäytön suunnittelussa. Ensivaiheessa on laadittu hanke- ja rahoitussuunnitelma, joka sisältää lähivuosien rakennus- ja peruskorjauskohteet kustannusarvioineen.

Alueella on arvioitu olevan 200 000 käyntikertaa vuodessa. Eniten kävijöitä on Siidassa, Inarijärvellä, Karhunpesäkivellä, Nellimin uittorännillä, Pielpajärvellä, Otsamolla ja Juutuanjoella.

Kävijätutkimusaineistoa kerättiin 13.6.2006–29.4.2007. Kohderyhmänä olivat kaikki yli 15-vuotiaat alueella vierailleet henkilöt. Tutkimukseen osallistui 677 henkilöä, joista 78 % oli suomalaisia. Eniten vastaajia oli Inarin kunnasta sekä pääkaupunkiseudulta. Ulkomaalaisia vastaajia alueelle oli saapunut eniten Saksasta, Sveitsistä sekä Ranskasta. Kävijöiden tärkeimmät harrastukset alueella olivat luonnon tarkkailu, kävely, retkeily sekä kalastus.

Kävijät olivat pääosin tyytyväisiä alueen palveluiden laatuun ja määrään sekä luonnonympäristöön. Alueen valtakunnallisesti vertailukelpoinen kävijätyytyväisyysindeksi oli melko hyvä.