Kulttuuriperinnön kuva 2023 – Metsähallituksen julkisten hallintotehtävien hallinnassa olevan kulttuuriomaisuuden kuva vuonna 2023

Merkittävä osa valtion kulttuuriomaisuudesta on Metsähallituksen julkisten hallintotehtävien (JHT) hallinnassa ja hoidossa. JHT toteuttaa näin lakisääteistä tehtäväänsä kulttuuriomaisuuden vaalijana ja saamelaiskulttuurin harjoittamisen edellytysten turvaajana. Kulttuuriomaisuuden hoidolla toteutetaan myös kansallisia strategioita, kansainvälisiä sopimuksia ja valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita.

JHT:n kulttuuriomaisuudelle ominaista on maantieteellinen ja ajallinen kattavuus sekä sijainti suojelualueilla, joilla on muihin alueisiin verrattuna vähän maankäyttöpaineita. JHT:n kohteet heijastavat erityisesti taka- ja erämaiden luonnonresurssien käyttöä, mutta valtion kiinteistöstrategiaan kuuluvan omaisuuden keskittämisen myötä JHT:n hallintaan on siirretty myös valtion keskushallinnon historiaan kuuluvaa kulttuuriomaisuutta.

Lähtökohtana kulttuuriomaisuuden hallinnoinnille ja hoidolle on ajantasainen ja oikeellinen tieto. Tämä selvitys on tehty ympäristöministeriön tulostavoitteena, ja sen tiedot perustuvat lokakuun 2023 tilanteeseen. JHT:n hallinnoimilla alueilla on 7 163 arkeologista kohdetta, joista 3 020 on lainsuojaamia kiinteitä muinaisjäännöksiä (8 % Suomen kohteista). Suojeltuja rakennuksia ja rakennelmia JHT:n hallinnassa on 578.

JHT on priorisoinut hallinnassaan olevista kohteista kulttuurihistorialliset arvokohteet, joita hoidetaan tavoitteellisesti. Tämän työn yhteydessä päivitettiin priorisointi ja kohteiden hoidon laadun tavoitteet, jotka asetettiin vuoteen 2030. JHT:n kulttuurihistoriallisiin arvokohteisiin kuuluu nyt 219 kohdekokonaisuutta, joista puolet on arkeologisia ja puolet rakennusperinnön kohdekokonaisuuksia.

Kulttuurihistoriallisilla arvokohteilla ylläpito vaatii selvitysten mukaan 1,8 milj. euron vuosittaisen rahoituksen. Kulttuurihistoriallisiin arvokohteisiin kohdentuva korjausvelka on päivitetty kohdejoukon tarpeiden mukaiseksi ja se on nyt 56,6 miljoonaa euroa. Tästä summasta 17,4 miljoonaa euroa on rakennusperinnön korjausvelkaa, 25,8 miljoonaa euroa rauniolinnojen ja -linnoitusten, 1,2 miljoonaa muiden arkeologisten kohteiden ja 12,2 miljoonaa Vallisaaren arvokohteiden korjausvelkaa.

Monet JHT:n arvokohteet ovat käytössä osana JHT:n palveluvarustusta, nähtävyyskohteena tai vuokrattuna ulkopuoliselle toimijalle. Käytön kestävyyden varmistaminen on keskeinen osa arvokohteen hoitoa. JHT:n keskeisimmillä matkailukäytössä olevilla kulttuurihistoriallisilla arvokohteilla, niin kutsuilla historiakohteilla, seurataan käyntimääriä ja taloudellista vaikuttavuutta. Vuonna 2022 historiakohteille tehtiin 9 % kaikista JHT:n kohteiden käynneistä. Historiakohteet toivat paikallistalouteen kokonaistuloa 22,6 milj. € ja -työllisyyttä 189 henkilötyövuotta.

Kohteiden korjausvelan kasvun hillitsemisessä avainasemassa on riittävä ja oikein mitoitettu huolto, ylläpito ja kohteiden tilan seuranta. Nykyiset voimavarat eivät ole riittäviä kohteiden suojelutavoitteen mukaiseen ylläpitoon ja seurantaan.