Author(s) Toivonen Ida
Published by Metsähallitus, Vantaa, 2021
Pages 89 s.
Language
suomi
Publication series
Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 260
ISSN-L 1235-8983
ISBN 978-952-377-015-7 (pdf)
Summary

Kävijätutkimukset toteutettiin 24.2.-30.9.2020 siten, että jokaisella alueella oli oma tutkimusaikataulunsa. Kävijätutkimukset toteutettiin yhteistyössä Metsähallituksen kanssa ja ne olivat osa Geoparkin hallinnoimaa maaseuturahoitteista Kestävää kehitystä Geoparkissa -hanketta. Tutkimuksien tavoitteena oli kerätä tietoa Geopark-alueen suurimpien luontomatkailualueiden kävijärakenteesta, kävijätyytyväisyydestä, käynnin alueellisesta ja ajallisesta jakautumisesta, paikallistaloudellisista vaikutuksista sekä terveys- ja hyvinvointivaikutuksista.

Kävijätutkimukset toteutettiin poikkeuksellisena vuotena 2020. Pandemia sulki rajat, sai suomalaiset lähtemään luontoon ja Metsähallituksen alueet kasvattivat suosiotaan. Lauhanvuori-Hämeenkangas Geoparkille myönnettiin heinäkuussa 2020 UNESCO Global Geopark -status, jonka myötä alue pääsi myös valtakunnan uutisiin ja alueen tunnettuus kasvoi.

Lauhanvuoren ja Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuistojen käyntimäärät kasvoivat merkittävästi vuonna 2020, mikä selittynee koronapandemian myötä syntyneellä retkeilybuumilla. Jokaisella tutkittavalla alueella uusien kävijöiden määrä kasvoi merkittävästi verrattuna edellisiin, vuonna 2012-2013 tehtyihin tutkimuksiin. Kotimaiset matkailijat löysivät kansallispuistoihin entistä useammin, kun taas paikalliset asukkaat suosivat Hämeenkankaan ulkoilumaastoja. Ulkomaalaisia turisteja ei tutkimukseen saatu mukaan, mikä selittynee koronan aiheuttamilla rajoituksilla eri puolilla maailmaa. Kävijöiden keski-ikä laski jokaisella tutkimusalueella ja Kauhanevalla lapsiperheitä vieraili entistä enemmän. Kansallispuistoissa korona näkyi erityisesti suurempien, yli kuuden hengen seurueiden vähentymisenä, kun taas Hämeenkankaalla suurien seurueiden kohdalla ei havaittu merkittävää muutosta.

Vuonna 2020 Lauhanvuoren kokonaistulovaikutukset olivat 478 565 euroa, Kauhanevan 241 855 euroa ja Hämeenkankaan 1,091 miljoonaa euroa. Keskimäärin Lauhanvuoren kävijät kuluttivat kansallispuistossa ja sen lähialueella käyntikertaa kohden 28 euroa, Kauhanevan kävijät 12 euroa ja Hämeenkankaan kävijät 20 euroa. Lauhanvuoren kansallispuiston tulovaikutukset kasvoivat edelliseen tutkimukseen verrattuna 142 %, Kauhanevalla kasvua tapahtui jopa 450 % kun taas Hämeenkankaalla tulovaikutukset laskivat 150 %.

Jokaisella tutkimusalueella kävijät kokivat hyvinvointinsa lisääntyneen käyntinsä aikana ja hyvinvointihyötyjen rahalliseksi arvoksi määriteltiin jokaisella tutkimusalueella 50 euroa (mediaani). Virkistysmotiiveiksi nousivat erityisesti luonto ja oma seurue, kun taas uusiin ihmisiin tutustumista ja jännitystä ei koettu tärkeäksi.

Vastaajat olivat tyytyväisiä alueiden palveluihin. Lisääntyneet kävijämäärät eivät näkyneet häiritsevänä tekijänä millään tutkimus­alueella ja pääsääntöisesti kävijöiden ennakko-odotuksiin pystyttiin vastaamaan. Valtakunnallisesti vertailukelpoinen kävijätyytyväi­syysindeksi oli jokaisella tutkimusalueella yli 4 (asteikko 1-5). Lauhanvuoren kansallispuiston valtakunnallisesti vertailukelpoinen kävijätyytyväisyysindeksi oli 4,30, Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuiston 4,28 ja Hämeenkankaan harjoitus- ja monikäyttö­alueen 4,02.

More information

Julkaisun liite 2 Kyselylomakkeet ei ole saavutettava.