Linnansaaren kansallispuiston kävijätutkimus 2006
Linnansaaren kansallispuisto sijaitsee Saimaan Haukivedellä Etelä-Savossa Savonlinnan, Varkauden ja Rantasalmen kunnissa. Kansallispuisto on 40 kilometriä pitkä ja sen leveys vaihtelee 10 ja 15 kilometrin välillä. Kansallispuiston saarien pinta-ala on noin 38 km².
Monivivahteinen saaristo edustaa tyypillisintä suomalaista järviluontoa satoine saarineen, pienine luotoineen ja kareineen. Pääsaaren, Linnansaaren, erikoisuutena ovat lehtometsät ja Linnansaaren torppa. Torpan pihapiirissä ylläpidetään merkittävää perinnemaisemakohdetta. Linnansaaren kansallispuistolla on luonnon säilyttämisen lisäksi suuri merkitys paikallisten asukkaiden ja matkailijoiden virkistysalueena.
Linnansaaren kansallispuistossa suoritettiin kesällä 2006 kävijätutkimus, jolla selvitettiin alueen kävijärakenne, kävijöiden harrastukset, käytön alueellinen ja ajallinen jakautuminen sekä kävijätyytyväisyys. Tutkimuksen tuloksia käytetään hyväksi alueen hoidon ja käytön suunnittelussa. Linnansaaren kansallispuiston hoito- ja käyttösuunnitelma valmistuu vuoden 2008 aikana.
Otantakauden (26.5.–17.9.2006) aikana alueen arvioitu kävijämäärä oli 27 000. Vastaajista 62 % saapui Linnansaaren kansallispuistoon heinäkuussa. Eniten vierailtiin pääsaaren kohteissa Sammakkoniemessä, Linnansaaren luontopolulla, Linnavuorella ja Linnansaaren torpalla. Telttailualueista suosituimmat olivat keskiset telttailualueet. Vastaajien keski-ikä oli 42 vuotta. Ulkomaalaisten osuus oli 12 %. Suomalaisia vierailijoita tuli eniten Helsingistä ja Savonlinnan seudulta. Kävijöistä yöpyjiä oli hieman päiväkävijöitä enemmän. Päiväkävijät viipyivät alueella keskimäärin neljä tuntia, yöpyjät noin kolme vuorokautta.
Tärkeimpiä syitä alueelle saapumiseen olivat maisemat, luonnon kokeminen ja rentoutuminen yhdessä oman seurueen kanssa. Suosituimmat harrasteet kansallispuiston alueella olivat kävely, luonnon tarkkailu ja eväsretkeily.
Kävijöiden odotukset täyttyivät parhaiten luonnonympäristön osalta. Palveluiden kohdalla oltiin tyytyväisimpiä tulipaikkoihin ja niiden huoltoon. Kritiikkiä saivat osakseen eniten laitureiden määrä ja jätehuolto. Kokonaisuudessaan palvelujen määrään ja laatuun oltiin tyytyväisiä.
