Nuuksion ja Seitsemisen kansallispuistojen virkistyskäyttö kesäkaudella 1996

Tässä raportissa esitetään Nuuksion ja Seitsemisen kansallispuistojen kävijärakennetta ja kävijätyytyväisyyttä koskevat tulokset, jotka perustuvat Metsäntutkimuslaitoksen ja Metsähallituksen vuonna 1996 yhteistyössä toteuttamaan kävijäkyselyyn. Raportti on osa tutkimusta, jossa selvitetään valtion alueiden virkistyskäyttöä, sen taloudellista arvoa kävijöille ja yhteiskunnalle sekä sen aluetaloudellista merkitystä. Kysely toteutettiin samansisältöisenä myös Evon ja Teijon retkeilyalueilla.

Aineisto kerättiin touko–lokakuussa ohjattuna kyselynä tutkimusalueilla. Käyttökelpoisia vastauksia kertyi Seitsemisessä 528 ja Nuuksiossa 490 kappaletta. Tuloksia kuvataan lähinnä keskilukujen ja suorien jakaumien avulla.

Kansallispuistojen tyypillinen kävijä oli keskituloinen, keskimääräistä useammin korkeasti koulutettu ja ylempiin toimihenkilöihin kuuluva henkilö. Nuuksion kävijöistä lähes 90 prosenttia oli pääkaupunkiseudulta, kun taas Seitsemisen kävijät olivat laajemmalta alueelta Länsi- ja Etelä-Suomesta. Käynnin tärkeimmän harrastuksen mukaan suurimmat kävijäryhmät olivat kummallakin alueella ulkoilijat, retkeilijät, luonnontarkkailijat ja lenkkeilijät. Alueiden ensisijaisina tehtävinä pidettiin yleisesti luonnonsuojelullisia tehtäviä ja ulkoilumahdollisuuksien tarjoamista. Nuuksiossa, jonka käytössä on paljolti lähivirkistysalueen piirteitä, korostuivat ulkoilumahdollisuudet. Seitsemisessä, jossa on enemmän myös nähtävyyskohteen piirteitä, korostui taas alueen suojelumerkitys.

Kävijät olivat käyntikokemuksiinsa erittäin tyytyväisiä. Palvelujen laatu ja saatavuus koettiin pääsääntöisesti hyväksi. Melko harvat olivat kokeneet jonkin tekijän häirinneen virkistyskokemustaan. Liiallinen käyttäjämäärä ja eri käyttäjäryhmien väliset ristiriitatilanteet Nuuksiossa olivat useimmin mainitut häiriötekijät.