Author(s) Tervonen Päivi
Published by Metsähallitus, Vantaa, 2001
Pages 53 s.
Language
suomi
Publication series
Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja A 132
ISSN-L 1235-6549
ISBN 952-446-328-8 (painettu)
Summary

Tiaisen torppa perustettiin aikana, jolloin isojako oli käyty ja yksityisten maat oli erotettu valtionmaista. Talonpojilla oli edelleen halu asettua asumaan kruunun eli valtion omistamille laajoille metsämaille. Asuttaminen tapahtui vain aiempaa valvotummin. Torppareiden asuttamista järjesti, ohjasi ja kontrolloi Metsähallitus. Isojaon jälkeenkin Pohjois-Suomessa (Oulun ja Lapin lääneissä) oli paljon valtionmaita. Kainuussa niitä oli eniten pohjois- ja itäosissa Suomussalmella, Puolangalla, Hyrynsalmella ja Kuhmossa.

Yksi kruununmaalle torppansa perustaneista oli puolankalainen Juho Parkkinen. Hän asettui asumaan Auhonkylälle Kalhamajärven rantaan. Parkkinen oli kotoisin Puolangan Suolijärveltä. Ennen ryhtymistään torppariksi hän oli elättänyt itsensä ja perheensä välillä renkinä, huonoimpana aikana loisena ja heikoimmillaan köyhänä, kokonaan ilman toimeentuloa.

Tiaisen myöhemmät asukkaat jakavat hänen kanssaan lähes saman kohtalon. Kaikki he olivat talollisten tai torppareiden lapsia ja kotoisin Auholta sai sen lähikylistä. Tiaisen torpparina oleminen oli heille vain lyhyt välivaihe elämässä. Torpparit vaihtuivat alle kymmenen vuoden välein aina vuoteen 1911 asti.

Tiaisen viimeisiä asukkaita olivat Jaakko ja Liisa Härkönen sekä heidän poikansa Jaakko. He ottivat torpan haltuunsa 1910-luvun alussa. Härköset jäivät pidemmäksi aikaa. Vuonna 1930 torpan itsenäistyessä heistä tuli valtionasutustilallisia. Torpasta tuli Alanteen tila. Alanne autioitui Jaakko Härkösen muutettua Puolangan kirkonkylälle vuonna 1977.