Torronsuon kansallispuiston kävijätutkimus 2020-2021

Torronsuon kansallispuisto sijaitsee Tammelan kunnassa Kanta-Hämeessä, ja se on Suomen suurin luonnontilainen keidassuo. Puisto on perustettu vuonna 1990. Vuonna 2021 kansallispuistoon tehtiin 55 500 käyntiä, joka oli lähes kolminkertainen määrä vuoteen 2010 verrattuna, jolloin alueella tehtiin edellinen kävijätutkimus. Vuonna 2010 käyntimäärä oli 17 000.

Kävijätutkimus toteutettiin Torronsuon kansallispuistossa 13.-29.2.2020 (23 kerättyä kyselylomaketta) ja 4.3.-16.9.2021 (436 lomaketta). Vuonna 2020 aloitettu kävijätutkimusaineiston keruu keskeytettiin koronapandemian puhkeamisen takia ja sitä jatkettiin seuraavana vuonna. Tutkimuksella selvitettiin mm. kävijärakennetta, kävijöiden rahankäyttöä sekä kävijöiden mielipiteitä puiston palveluista.

Torronsuon kansallispuiston kävijöistä 79 % oli kotimaisia matkailijoita, 19 % paikallisia lähikuntien asukkaita ja 2 % ulkomaisia matkailijoita. Puistoon tultiin useimmiten pienessä seurueessa oman perheen kesken. Seurueista 22 %:ssa oli mukana lapsia. Käynti Torronsuolla oli useimmille kyseisen matkan ainoa tai tärkein kohde (62 %). Vastaajien tärkeimpiä motiiveja tulla Torronsuon kansallispuistoon olivat luonnon kokeminen, maisemat, rentoutuminen, yhdessäolo oman seurueen kanssa ja henkinen hyvinvointi.

Vastaajista 54 % oli Torronsuon kansallispuistossa ensimmäistä kertaa. Puistossa viivyttiin keskimäärin kolme tuntia. Suosituin harrastus oli kävely, mutta tärkeimpänä pidettiin useimmiten luonnosta nauttimista. Erona vuoteen 2010 oli se, että vastaajiksi saatiin nyt vain muutama hiihtäjä, sillä vuonna 2020 latuja ei saatu lainkaan ajettua ja vuonna 2021 ladut olivat auki vain lyhyen aikaa. Vuonna 2010 tutkimukseen vastanneiden tärkein harrastus oli useimmiten murtomaahiihto.

Kävijät kuluttivat käynnillään kansallispuistossa ja sen lähialueella keskimäärin 34 euroa, mikä oli 19 euroa enemmän kuin vuonna 2010. Kävijöiden rahankäytön paikallistaloudelliset kokonaisvaikutukset olivat vuonna 2021 noin 2 miljoonaa euroa ja työllisyysvaikutus 17 henkilötyövuotta. Kävijätutkimuksen vastaajat arvioivat käynnin hyvinvointivaikutusten rahalliseksi arvoksi keskimäärin 50 euroa (mediaani).

Kävijät olivat melko tyytyväisiä kansallispuiston palvelujen kokonaismäärään (4,3 asteikolla 1-5, 1 = erittäin tyytymätön, 5 = erittäin tyytyväinen). Myös palvelujen laatuun oltiin pääosin melko tyytyväisiä. Tyytyväisimpiä oltiin Kiljamon tulentekopaikkaan (4,5), yleiseen siisteyteen (4,4), polttopuihin (4,3), pysäköintipaikkoihin (4,3) ja yleiseen turvallisuuteen (4,3). Eniten parannettavaa nähtiin yrittäjien tuottamissa palveluissa (3,3), opastetauluissa (3,4) sekä polku- ja latuviitoituksissa (3,4). Kehittämistoiveissa korostui selkeämpien opasteiden lisäksi tarve ohitus- ja levähdyspaikkojen lisäämisestä pitkosreiteille.

Kävijöiden ennakko-odotukset luonnonympäristöä kohtaan täyttyivät kansallispuistokäynnillä erittäin hyvin. Harrastusmahdollisuuksien osalta kävijöiden kokemukset vastasivat ennakko-odotuksia melko hyvin. Liiallisesta kävijämäärästä koettu häiriö oli hieman kasvanut. Kun vuonna 2010 vain prosentti kävijöistä oli kokenut melko tai erittäin suurta häiriötä liiallisesta kävijämäärästä, nyt sitä oli kokenut 7 % vastaajista. Kävijätyytyväisyys oli käyntimäärän huimasta kasvusta riippumatta säilynyt kuitenkin kokonaisuudessa varsin hyvällä tasolla. Torronsuon kansallispuiston valtakunnallisesti vertailukelpoinen kävijätyytyväisyysindeksi oli 4,19 (asteikolla 1-5, 1 = erittäin huono, 5 = erittäin hyvä). Vuonna 2010 vastaava lukema oli 4,14.