Author(s) Metsähallitus
Published by Metsähallitus, Vantaa, 2007
Pages 50 s.
Language
suomi
Publication series
Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja C 22
ISSN-L 1796-2943
ISBN 978-952-446-515-1 (pdf)
Summary

Venenevan–Pelson Natura 2000 -alue sijaitsee Limingan, Kestilän ja Rantsilan kunnissa Kestilän ja Temmeksen välisen maantien itäpuolella. Natura-alue käsittää Pelson luonnonpuiston (1 792 ha), ja Suuren Venenevan–Viirinnevan–Heponevan soidensuojelun perusohjelman kohteen. Natura-alueen kokonaispinta-ala on 12 318 ha. Hoito- ja käyttösuunnittelun yhteydessä laadittiin säädösesitys uuden Venenevan luonnonsuojelualueen perustamiseksi ja esitys Pelson luonnonpuiston laajentamiseksi.

Venenevan–Pelson Natura-alue on erittäin edustava niukka- ja keskiravinteisten aapasoiden hallitsema suoalue. Se on selvästi suurin Pohjois-Pohjanmaan eteläosan soidensuojelualueista ja edustaa ainoana erämaista kokoluokkaa. Alueen tyypillisin piirre on laajojen, yhtenäisten rimpinevojen runsaus. Veneneva on linnustollisesti erittäin arvokas alue. Sen pesimälinnustoon kuuluvat kaikki Pohjois-Pohjanmaan eteläosissa tavattavat suolintulajit. Alueelta on löydetty 12 luontodirektiivin luontotyyppiä. Lintudirektiivin liitteen I lajeja alueella esiintyy 20 ja luontodirektiivin liitteen II lajeja yksi.

Venenevan–Pelson Natura-alueen tärkeimmät suojeluarvot ovat suolinnusto, uhanalaiset lajit, luontodirektiivin luontotyypit, erämaisuus, suomaisema sekä alueella sijaitseva kiinteä muinaisjäännös ja niittokulttuurin jäänteet. Alueen tärkeimmät käyttöarvot ovat marjastus, metsästys, lintuharrastus, retkeily ja kalastus. Tavoitteena on säilyttää alue erämaisena ja luonnontilaisena, mutta tarjota myös mahdollisuuksia retkeilyyn.

Pelson luonnonpuistoa esitetään laajennettavaksi 1 043 ha. Soidensuojeluohjelmakohteesta esitetään perustettavaksi Venenevan luonnonsuojelualue (9 483 ha). Alueelle muodostetaan kolme virkistysvyöhykettä (yht. 379 ha). Järjestyssäännöllä on tarkoitus perustaa linnuston suojelemiseksi 675 ha:n suuruinen rajoitusvyöhyke, jolla liikkuminen on kielletty 1.4.–10.7. Muu osa alueesta on syrjävyöhykettä.

Natura-alueen suot ovat säilyneet pääosin luonnontilaisina. Ojitettuja soita ja hakkuutoiminnan piirissä olleita metsiä tullaan ennallistamaan. Veneneva–Pelso kuuluu myös valtakunnalliseen palojatkumoalueiden verkostoon. Luonnonpuistoa lukuun ottamatta lähes koko alue on sekä hirven että pienriistan metsästysalueena. Pienriistalle tulee rauhoitusalue (2 014 ha) hanhen ja metson suojelemiseksi.

Palveluvarustusta täydennetään rakentamalla mm. lintutorni, polkuja, laavuja, nuotiopaikkoja ja opastustauluja. Suojelualueelle pääsemiseksi perustetaan tieoikeudet viidelle eri suunnista tulevalle tielle. Alueelle suunniteltujen luonnonhoito- ja rakennushankkeiden kustannusarvio on yhteensä noin 290 000 euroa. Tämän lisäksi palojatkumotoiminnan kustannusarvio on 100 000 euroa, mikä jakaantuu 50 vuoden ajalle.

Suunnitelman ekologisten vaikutusten tarkastelun mukaan suunnitelman toteuttamisella ei ole merkittäviä haittavaikutuksia luonnonarvoihin. Sen sijaan sillä on huomattavia myönteisiä vaikutuksia. Erillistä Natura-arviointia ei ole tarpeen tehdä.