Tekijä Hokkanen Tatu
Julkaisija Metsähallitus, Vantaa, 2012
Sivut 174 s.
Kieli
suomi
Julkaisusarja
Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja A 195
ISSN-L 1235-6549
ISBN 978-952-446-954-8 (painettu), 978-952-446-955-5 (pdf)
Tiivistelmä

Julkaisussa tarkastellaan itäisen Suomenlahden saaristolinnuston pitkäaikaismuutoksia kirjallisuustietoihin perustuen 1900-luvun alusta lähtien. Tutkimuksen ydinosan muodostavat vuotuiset saaristolintulaskennat, joita tehtiin Itäisen Suomenlahden kansallispuistossa ja sen lähialueilla vuosina 1992–2011. Kaikkiaan lintuja laskettiin noin 230 luodolla, mutta vuotuisia kannanvaihteluita koskevat tulokset perustuvat ns. seurantaluotojen (125 kpl) parimääriin.

Laskenta-aineiston vahvuuksia ovat mm.: 1) aineisto on kerätty laajalta, yhtenäiseltä alueelta, 2) aineisto on kerätty yhtenäiseltä jaksolta ilman välivuosia ja 3) parimäärien lisäksi on kyetty selvittämään monien lajien vuotuinen jälkeläistuotto.

Viimeisen 20 vuoden aikana itäisen Suomenlahden saaristolinnusto on menestynyt kokonaisuutena tarkastellen hyvin, sillä useimpien pesimälajien kannat ovat pysyneet ennallaan tai kasvaneet. Linnuston myönteinen kehitys perustuu pitkälti siihen, että alueelle on levinnyt kokonaan uusia pesimälajeja, joita ei vielä 20–25 vuotta sitten tavattu lainkaan. Tällaisia uudistulokkaita, joiden parimäärät ovat kasvaneet voimakkaasti, ovat kyhmyjoutsen, kanadanhanhi, valkoposkihanhi ja merimetso. Muita uudistulokkaita ovat olleet ristisorsa, harmaasorsa, silkkiuikku ja pikkulokki. Perinteisistä saaristolintulajeista eniten ovat runsastuneet merihanhi, räyskä ja kalatiira. Lievää kannankasvua on havaittu tukkasotkalla, haahkalla ja lapintiiralla.

Voimakkaasti taantuneita lajeja on kolme: karikukko, selkälokki ja riskilä. Näistä varsinkin selkälokin tilanne on erittäin huolestuttava, koska lajin parimäärä on ollut voimakkaassa laskussa jo 25 vuotta. Vähentyneiden lajien joukkoon kuuluvat myös punajalkaviklo ja ruokki.

Tyypillisten saaristolintulajien ohella julkaisussa tarkastellaan metsäpeitteisten saarten pesimälinnustoa sekä tutkimusalueella että Suomelle aikaisemmin kuuluneilla Suomenlahden ulkosaarilla.

Lisäksi julkaisussa käsitellään: 1) minkin ja muiden pienpetojen vaikutusta itäisen Suomenlahden saaristolinnustoon sekä 2) linnuston suojelun ja luontomatkailun yhteensovittamista itäisellä Suomenlahdella.