Inarin hautuumaasaaret
Inarinjärven länsipäässä on kaksi hautausmaasaarta. Vanhanhautuumaasaaren käyttö aloitettiin todennäköisesti vuoden 1700 vaiheilla ja lopetettiin vuonna 1793. Vanhassahautuumaasaaressa on runsaat viisisataa mahdollista hautakuoppaa, joista antropologisten kaivausten yhteydessä lienee avattu noin 170. Saareen on vuonna 1966 pystytetty rautainen muistoristi.
Vanhanhautuumaasaaren muinaiseen asutukseen viittaavat saaren lounaistörmästä paljastuneet palannet kivet ja luut sekä saaren kaakkoisosassa oleva kodansija. Peuranpyyntiä varten saareen on kaivettu viisi pyyntikuoppaa. Ainoa Vanhaltahautuumaasaarelta löytynyt esine on todennäköisesti 1700-luvulta peräisin oleva ns. ryssänkirves. Vanhanhautuumaasaaren rannat ovat syöpyneet jyrkiksi. Tukemistyön ansiosta aaltoeroosio on vähentynyt, mutta avoimista rantatörmistä paljastuu edelleen hautoja.
Hietasaarta on käytetty hautausmaana vuosina 1793-1905. Saareen on haudattu noin 1500 vainajaa. Selvimmin erottuvat hautausmaa-alueet ovat saaren luoteis-, länsi- ja etelärannan sekä kaakkoiskärjen kankailla. Viimeksi mainitulla alueella on noin 1100 mahdollista hautakuoppaa. Vuonna 1966 pystytetyn muistoristin ohella Hietasaaressa on jäljellä kuutisenkymmentä hautamuistomerkkiä, joista vanhin on vuodelta 1853.
Muinaiseen asumiseen viittaavat Hietasaaren kaakkoiskärjen itätörmästä paljastuneet hiilet, palaneet kivet ja luut sekä pohjoisrannan kankaalla olevat kaksi, tod.näk. myöhäiselle rautakaudellle tai keskiajalle ajoittuvaa tulisijaa. Peuranpyynnistä on muistona 18 pyyntikuoppaa. Hietasaaren ainoa esinelöytö on ns. ryssänkirves.
Hietasaaren rantoja on tuettu mukulakivin , mikä pitää aaltoeroosion kohtalaisen hyvin kurissa. Koska rannat ja rantatörmät ovat kuitenkin avoimet, uhkaa eroosio edelleen rannan tuntumassa sijaitsevia hautoja.
Tärkein tekijä hautausmaasaarien ja niissä olevien muinaisjäännösten hoidossa on eroosion torjuminen rantoja tukemalla ja kulkua ohjaamalla. Hietasaaren pystyssä olevia hautamuistomerkkejä tulisi tukea ja irrallaan olevista koota edustavimmat joko Hietasaareen rakennettavaan katokseen tai Inarin Saamen museoon. Hautausmaasaarien opastusta tulisi tehostaa informaatiotauluin ja esittein, joissa korostettaisiin suojelunäkökohtia.
