Tekijä Wargén Lena
Julkaisija Metsähallitus, Vantaa, 2006
Sivut 20 s.
Kieli
suomi
Tiivistelmä

Vattajan Natura 2000-alue (FI1000017) sijaitsee Lohtajan kunnassa Keski-Pohjanmaalla, noin 30 km Kokkolasta pohjoiseen. Natura-alue koostuu kahdesta erillisestä osa-alueesta, joiden yhteinen pinta-ala on noin 4000 ha. Myös rannansuojeluohjelma (RSO 100064) ja harjunsuojeluohjelma (HSO 100093) koskevat Vattajaa. Sen lisäksi alue lasketaan Suomen tärkeimpiin lintualueisiin (FINIBA) ja Keski-Pohjanmaan liitto on luokitellut alueen tärkeäksi maisema-alueeksi.

Vuonna 2005 aloitettiin Vattaja Dyyni-LIFE, joka koskee pohjoista Natura 2000-osa-aluetta (noin 1600 ha). Life-projektia kutsutaan nimellä: ”Dyynien ja kosteikkojen entisöinti Vattajan harjoitus- ja ampuma-alueella”. Vattajan Dyyni-LIFEin tavoitteena on jälleenrakentaa ja säilyttää Vattajan luonto kasveineen ja eläimistöineen sekä lisätä alueella toimivien ja liikkuvien tietoisuutta Natura 2000:ssa luonnonsuojelua koskevista määräyksistä. Tämä laiduntamissuunnitelma toteutetaan osana LIFE-projektia.

Natura 2000-osa-alueen pohjoinen osa on yksi Suomen puolustusvoimien tärkeimmistä sotilaallisista harjoitus- ja tykistöalueista. Aluetta käytetään harjoituksiin ympäri vuoden ja harjoitusvuorokausien määrä ylittää 200. Vattaja on samalla maamme suurin ja edustavin lentohiekka-alue. Peräti 37 % Suomen harmaista dyyneistä on tällä alueella.

Paikallisväestö hyödynsi kauan Vattaja-aluetta yhteisenä laidunalueena. Jo 1700-luvulla hevosia pidettiin kesälaitumella lentohiekka-alueella. Intensiivinen laiduntaminen myötävaikutti dyynialueiden umpeenkasvamisen hidastumiseen boreaalisessa ilmavyöhykkeessä vallitsevaan tilanteeseen verrattuna. 1950-luvulla alueen käyttö laidunmaana lakkasi maanviljelyn muuttuessa ja alueen siirtyessä puolustusvoimille.

Suunnitelman toimenpiteiden tavoite on ryhtyä uudelleen laiduntamaan alueella, jonka luonnon laiduntaminen on pitkän ajan kuluessa muovannut.

Suunnitelman mukaan Vattajan laiduntamispinta-ala tullaan lisäämään 84 hehtaariin. Laiduntamispinta-ala jaetaan kolmeen alueeseen. Tavoitteena olevan hakamaa-alueen luomiseksi raivataan puustoa noin 11,5 ha. Kahlaajien edellytysten parantamiseksi poistetaan ruovikkoa 2 ha:n alalta ja raivataan vesakkoa ja puita 5,3 ha:n umpeen kasvaneelta alueelta.