Käytämme evästeitä (cookies) käyttäjäkokemuksen parantamiseksi ja käyttötilastojen keräämiseksi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää.

x
Siirry suoraan sisältöön

Valkohäntäpeuran ekologiset ja sosiaaliset vaikutukset Tammisaaren saariston kansallispuistossa ja sen lähialueilla


Tekijä: Niemi Milla, Nyman Madeleine

Julkaisija: Metsähallitus , Vantaa , 2013

Julkaisusarja: Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja A 204


Ulkoasu: 52 s.


Kieli: suomi

Muut kieliversiot: svenska


ISSN-L: 1235-6549

ISBN: 978-952-295-036-9 (pdf)

Tiivistelmä:

Tässä raportissa esitellään vuonna 2013 toteutetun projektin ”Valkohäntäpeuran ekologiset ja sosiaaliset vaikutukset Tammisaaren saariston kansallispuiston alueella” tausta ja keskeiset tulokset. Projektin tavoitteena oli tuottaa tietoa siitä, aiheuttaako valkohäntäpeuran läsnäolo kansallispuistossa ja sen lähialueilla ekologista, taloudellista tai muuta haittaa ja jos aiheuttaa, niin minkälaista. Tuloksia voidaan hyödyntää suunniteltaessa valkohäntäpeurakannan hoitoa Tammisaaren saariston kansallispuiston alueella.

Valkohäntäpeuran mahdollisia ekologisia vaikutuksia Tammisaaren saariston kansallispuiston alueella selvitettiin kirjallisuuskatsauksen perusteella. Katsausta täydennettiin haastattelemalla suomalaisia asiantuntijoita sekä hyödyntämällä sosiaalisten vaikutusten selvittämiseksi toteutetun asukaskyselyn vastauksia. Selvityksen perusteella vaikuttaa siltä, että valkohäntäpeuran laidunnus saattaa haitata sekä puuvartisten kasvien että kukkakasvien uudistumista alueella. Toisaalta laidunnuksella voi olla myös positiivista vaikutusta, koska se estää niittyjen umpeenkasvua.

Alueella ei kuitenkaan toteutettu tämän projektin puitteissa kasvillisuusinventointeja tai muita kenttätöitä, joten varmuutta ekologisista haitoista tai hyödyistä ei ole.

Valkohäntäpeuran sosiaalisia vaikutuksia selvitettiin Tammisaaren saariston kansallispuiston lähikylien asukkaille lähetetyllä lomakemuotoisella kyselyllä. Kysely lähetettiin kaikille kohdealueella vakituisesti asuville, täysi-ikäisille henkilöille sekä kaikille vapaa-ajanasunnon omistajille. Kyselylomakkeita lähetettiin yhteensä 584 henkilölle, ja kyselyn palautusprosentti oli 52,5. Vastaajien käsitykset valkohäntäpeurakannan kehityksestä kansallispuistossa sekä sen lähialueilla olivat osin ristiriitaisia; osa vastaajista katsoi kannan kasvaneen viimeisen viiden vuoden aikana, ja vastaavasti osa arvioi kannan kehityksen olleen laskusuuntaista. Yli puolet (60 %) vastaajista oli sitä mieltä, että valkohäntäpeuraa pitäisi saada metsästää kansallispuiston alueella. Haitallisena, poistettavana vieraslajina sitä piti kuitenkin vain pieni osa vastaajista. Valtaosa (79 %) vastaajista oli sitä mieltä, että lajin kantaa pitäisi säädellä metsästyksellä kansallispuiston rajojen ulkopuolella.

Asukaskyselyn avoimissa kommenttikentissä vastaajat nostivat voimakkaasti esiin valkohäntäpeuran ruokailusta aiheutuvat vahingot. Vastaajat raportoivat erityisesti erilaisista kasvimaa- ja istutusvahingoista, mutta lisäksi vastauksissa nousi esille havaintoja siitä, että valkohäntäpeuran laidunnus on haitannut puuntaimien, varpujen sekä kukkakasvien uudistumista. Osa vastaajista nosti esiin myös valkohäntäpeuran mahdollisen roolin puutiaisvälitteisten tautien (lähinnä borrelioosi) yleistymisessä.

Päivitetty 19.2.2021