Tekijä Konttinen Terttu
Julkaisija Metsähallitus, Vantaa, 2014
Sivut 53 s.
Kieli
suomi
Julkaisusarja
Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 200
ISSN-L 1235-8983
ISBN 978-952-295-063-5 (pdf)
Tiivistelmä

Vuonna 1982 perustettu Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuisto sijaitsee Satakunnan ja Etelä-Pohjanmaan maakunnissa Karvian, Honkajoen ja Kauhajoen kunnissa. Sen pinta-ala on 6 110 ha. Vuosittain Kauhanevalla-Pohjankankaalla vierailee noin 5 000 kävijää. Kansallispuisto on tyypillisesti paikallinen ja jossain määrin myös maakunnallinen päiväretkeilykohde.

Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuiston kävijätutkimuksen aineisto kerättiin 1.6.2012-31.3.2013. Tutkimuksella selvitettiin puiston kävijärakennetta, käyntien alueellista ja ajallista jakautumista sekä kartoitettiin kävijöiden kokemuksia ja mielipiteitä puiston hoidosta ja kehittämistarpeista. Lisäksi selvitettiin kävijöiden rahankäyttöä ja sen paikallistaloudellisia vaikutuksia.

Kävijöistä 92 % oli päiväkävijöitä. Suosituin käyntikohde oli Kauhalammin pitkospuupolku. Uutena kohteena puistoon on liitetty Katikankanjoni, joka on osa Hyypänjokilaakson valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta. Katikankanjonin palveluvarustus on vaatimaton; kansallispuiston hoito- ja käyttösuunnitelmassa on esitetty palvelurakenteiden kehittämistarpeita. Päiväkävijät viipyivät alueella keskimäärin noin kolme tuntia, yöpyjät noin vuorokauden. Suurin kävijäryhmä oli 45-54-vuotiaat. Useimmiten puistoon saavuttiin 2-5 hengen ryhmässä oman perheen kesken.

Tärkeimpiä syitä saapua Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuistoon olivat luonnon kokeminen, maisemat ja rentoutuminen. Suosituimmat harrastukset kansallispuistossa olivat kävely, luonnon tarkkailu, luonnosta nauttiminen, maisemien katselu ja eväsretkeily.

Kävijöiden odotukset täyttyivät kansallispuistokäynnillä hyvin. Käytettyjen palveluiden laatuun ja määrään oltiin pääsääntöisesti tyytyväisiä, joskin pitkospuiden uusimistarve kirvoitti monia vastaajia kommentointiin. Kiitosta keräsivät erityisesti huolletut tulentekopaikat ja polttopuuhuolto, pysäköintipaikat sekä yleisökäymälät. Alueen yleistä siisteyttä arvostettiin. Eniten kehitettävää nähtiin yrittäjien tuottamissa palveluissa, tiestön kunnossa, maantienvarsiopasteissa ja telttailualueissa.

Edellinen kävijätutkimus Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuistossa tehtiin vuonna 2007. Silloin tietoja käytettiin alueen hoito- ja käyttösuunnitelman laadinnassa. Tämän tutkimuksen tulokset toimivat alueen luontomatkailusuunnitelman pohjamateriaalina. Kovin suuria muutoksia ei tutkimusten tuloksissa ole muutaman vuoden sisällä tapahtunut: kävijäprofiilissa on pieniä muutoksia, puistossa yöpymisten määrä on vähentynyt, ja tietoa puistosta hankitaan hiukan eri kanavien kautta kuin aiemmin (esim. enenevästi www-sivujen avulla).

Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuiston kävijöiden rahankäytön paikallistaloudelliset kokonaisvaikutukset ovat noin 43 600 euroa ja 1 henkilötyövuosi. Yöpyjien paikallistaloudellinen vaikutus on yli viisinkertainen päiväkävijöihin verrattuna.